Naiskansanedustajat ryhmäkuvassa  Eduskuntatalon pääportailla 4.4.1991.  

Muistatko ensimmäiset naiset?

Naiset ovat rikkoneet politiikan lasikattoja etenkin 1990-luvan alusta lähtien, jolloin eduskuntaan valittiin ennätysmäärä naisia (77). Eduskuntaan perustettiin naisverkosto, joka on siitä lähtien ylläpitänyt keskustelua sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja naisten oikeuksista sekä tuonut naisnäkökulmaa lainvalmisteluun.

Naisten osuus hallituksen ministereistä alkoi kasvaa ja salkkuihin saatiin muutakin sisältöä kuin perinteistä sosiaali- ja opetusalaa. Elisabeth Rehnin menestys vuoden 1994 presidentinvaalissa rohkaisi tavoittelemaan tasavallan korkeimpia tehtäviä.   

Ensimmäinen naisministeri: toinen sosiaaliministeri Miina Sillanpää 1926–1927
Sosiaaliministeri Tyyne Leivo-Larsson 1949
Opetusministeri: Kerttu Saalasti 1954–1956
Toinen maatalousministeri: Vieno Simonen 1956–1957
Eduskunnan varapuhemies: Anna-Liisa Linkola 1975–1978
Kauppa- ja teollisuusministeri: Pirkko Työläjärvi 1981–1982
Oikeusministeri: Tarja Halonen 1990–1991 (ammattiministeri Sylvi Anttila 1975)
Puolustusministeri: Elisabeth Rehn 1990–1995
Eduskunnan puhemies: Riitta Uosukainen 1994–2003
Ulkoasiainministeri: Tarja Halonen 1995–2000
Tasavallan presidentti: Tarja Halonen 2000–2012
Pääministeri: Anneli Jäätteenmäki 2003
Valtiovarainministeri: Jutta Urpilainen 2011–2014

Naisten osuus kansanedustajista on ollut suurimmillaan (85) vuonna 2011 valitussa eduskunnassa. Nykyiseen eduskuntaan valittiin 83 naiskansanedustajaa. Naisministerien määrä on ollut huipussaan Matti Vanhasen II hallituksen aloittaessa vuonna 2007, kun hallituksen 20 ministeristä 12 oli naisia. Nykyisessä Juha Sipilän 14 ministerin hallituksessa on viisi naisministeriä.

Kuva: Naiskansanedustajat ryhmäkuvassa Eduskuntatalon pääportailla 4.4.1991. Vaalikaudelle 1991-1994 valittiin 77 naiskansanedustajaa. Naiskansanedustajista otettiin ryhmäkuva pääoven ulkoportailla puhemiesvaalin jälkeen. Paikalle tuli 73 naiskansanedustajaa. (Vesa Lindqvist / Eduskunta)