Hallitus esittää toisessa lisätalousarvioesityksessään, että päästökauppatuloja arvioidaan kertyvän 72 milj. euroa budjetoitua enemmän. Lisäys johtuu päästöoikeuksien hintojen noususta. Päästöhuutokauppa alkaa toimia aiempaa paremmin ja siitä saatavat tulot lisääntyä, joten päästökauppatulot tulisi ohjata varsinaiseen kehitysyhteistyöhön. 

Kuluvalla kaudella hallitus on tehnyt mittavat leikkaukset kehitysyhteistyön rahoitukseen. Näillä päätöksillä kehitysyhteistyön rahoitustaso on pudonnut kauas YK:n 0,7 prosentin tasosta, johon Suomikin on sitoutunut. Ennen Sipilän hallituksen leikkauksia Suomi ehti jo vuonna 2014 saavuttaa 0,6 prosentin tason ohjaamalla mm. päästöhuutokauppatuloja kehitysyhteistyöhön.  

Kehitysyhteistyön tavoite on köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen ja kestävän kehityksen edistäminen. Globaali oikeudenmukaisuus edellyttää, ettei Suomi liu'u enää yhtään kauemmas hallitusohjelmaan kirjatusta 0,7 prosentin tavoitteesta. Suomen on kannettava oma osuutensa kansainvälisen ilmastorahoituksen järjestämisestä. 

YK:n hyväksymät kestävän kehityksen tavoitteet sekä Pariisin ilmastosopimus edellyttävät kehittyneiltä mailta lisää rahoitusta ilmastonmuutoksen torjuntaan. Edellisen hallituksen aikana luotiin yksi innovatiivisista kehitysyhteistyön rahoitusvälineistä, päästöhuutokauppatulojen käyttäminen kokonaisuudessaan kehitysrahoitukseen, ennen kaikkea kansainvälisiin ilmasto- ja ympäristöhankkeisiin. Tämä suomalainen innovaatio on saanut laajaa kiitosta maailmalla. Lisäpanostus auttaisi nostamaan Suomen ilmastorahoitusta, joka on ollut selvästi laskussa.