Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Yksinyrittäjiä on noin 65 % kaikista yrityksistä. Jo kymmenen vuoden ajan uudet työpaikat ovat syntyneet pk-yrityksiin. Suomen talouden pelastaminen eli uusien työpaikkojen syntyminen sekä viennin kilpailukyvyn palauttaminen riippuvat oleellisesti siitä, perustavatko suomalaiset jatkossa riittävästi uusia yrityksiä. Tämän vuoksi verotuksen tulisi erityisesti kannustaa yrityksen perustamiseen.
Vähäinen liiketoiminta on arvonlisäverotonta. Vähäisen liiketoiminnan raja (alv-raja) on tällä hetkellä enintään 10 000 euron liikevaihto. 10 000—30 000 euron liikevaihdon pienyritys saa lisäksi arvonlisäveroon huojennuksen. Arvonlisäveron alarajan nosto esimerkiksi 30 000 euroon ja huojennuksen nosto 60 000 euroon olisi omiaan parantamaan yksinyrittäjien asemaa ja kannustaisi ryhtymään yrittäjäksi.
Suomen yleisen arvonlisäverokannan, 24 %, rasitus kohdistuu siten täysimääräisesti yli 30 000 euron liikevaihdon pienyrityksiin. Korkean arvonlisäveron rasitus voi käydä kohtalokkaaksi erityisesti pienyrityksille. Vuonna 2015 EU-maiden keskimääräinen yleinen arvonlisäverokanta oli 21,6 prosenttia. EU:n talousmahti Saksa on pitänyt yleisenä arvonlisäverokantanaan 19 %.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: