Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet laadukkaan varhaiskasvatuksen merkityksen. Siksi on hyvä, että eduskunnan hyväksymässä valtion talousarviossa vuodelle 2016 on kohdennettu 3,7 miljoonaa euroa varhaiskasvatukseen kehittämiseen. 

Eduskunnassa käytiin vuoden 2015 loppupuolella laaja keskustelu lasten päivähoito- ja varhaiskasvatusoikeudesta. Keskustelu osoitti, että varhaiskasvatuksen merkityksestä, vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta on olemassa väärinkäsityksiä ja tietämättömyyttä. YK:n lasten oikeuksien komitea suositteli  vuonna 2011  Suomelle,  että vanhempien tietoisuutta varhaiskasvatusohjelmien vaikuttavuudesta tulee lisätä. Varhaiskasvatukseen osallistuvien osuus alle kouluikäisistä lapsista on Suomessa selvästi OECD-maiden keskitasoa pienempi. 

Keskustelussa kävi myös ilmi, että varhaiskasvatuksen ja päivähoidon nykytilasta ei ole olemassa ajantasaista kokonaisselvitystä. Esimerkiksi hallituksen esityksessä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksesta viitattiin yli kymmenen vuotta vanhaan otostutkimukseen. Kaiken laadukkaan päätöksenteon pohjana tulisi olla ajantasainen tieto. Sellaiselle tulisi myös varhaiskasvatuksen ja päivähoidon kehittämisen pohjautua. 

Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta luovutti syyskuussa 2015 opetus- ja kulttuuriministerille muistion,  jossa  esitetään  keskeiset  ehdotukset  varhaiskasvatuksen  ja tutkimuksen painopistealueiksi. Muistiossa varhaiskasvatuksen kehittämisen painopistealueiksi on nostettu laatu, henkilöstön osaaminen, pedagogiikka, tutkimus sekä ohjaus- ja palvelujärjestelmä.