Minun eduskuntani - Min riksdag

Eduskuntaan ja kansanedustajiin liittyvä muistitiedon keruu päättyi 31.8.2016. Muistitiedon keruulla halusimme tavoittaa juuri sinun kokemuksiasi ja muistojasi eduskunnasta historian eri vaiheissa.

Parhaita paloja aineistosta julkaistaan alla teemakokonaisuuksina, joista ensimmäiset käsittelevät kansalaisvaikuttamista ja eduskuntaa lapsen silmin.

Lisätietoa keruusta

Suomalaisen kirjallisuuden seura
Svenska Litteratusällskapet i Finland​​​​​

Eduskuntamuistoja: Lapsen silmin

Eduskunta lapsen silmin

Eduskunta on lapselle eriskummallinen paikka. Talo on valtavan suuri ja sisällä on tärkeitä mutta ystävällisiä aikuisia. Muutamat muistelijat ovat lapsena päässeet tutustumaan Eduskuntataloon koululaisvierailuja tarkemmin.

Eduskuntamuistoja: Vaikuttaminen

Kansalaisvaikuttaminen

Jokaisen kansalaisen pitäisi löytää itsestään aktivisti, joka pyrkii vaikuttamaan itselleen tärkeisiin yhteiskunnallisiin asioihin. Kansalaisvaikuttamiseen liittyvät muistelmat kuvaavat onnistumisia, esimerkkinä vaikkapa naiskansanedustajien ensimmäiseen yhteiseen kirjalliseen kysymykseen johtanut julkisuuskampanja

Eduskuntamuistoja: Media - neljäs valtiomahti

Media - neljäs valtiomahti

Politiikkaa seurattiin 1950-luvulla radion välityksellä, kunnes television yleistyminen toi poliitikkojen puhuvat päät olohuoneisiin. Kansanedustajat tarvitsevat julkisuutta ja toimittajat uutisia politiikasta. 

Professori Heikki A. Reenpään muistoja Eduskuntatalosta

”Sirénien tukikohta” – Professori Heikki A. Reenpään muistoja Eduskuntatalosta

Kun Eduskuntataloa ryhdyttiin rakentamaan 1920-luvun lopulla, Heikki A. Reenpää (s. 1922) menetti mäenlaskupaikkansa. Myöhemmin hän kävi Helsingin Suomalaista Yhteiskoulua, joka muutti vuonna 1937 Nervanderinkadulle, kivenheiton päähän Arkadianmäeltä. Eduskuntatalon arkkitehti J.S. Sirén kuului perheen ystäväpiiriin.

Haastattelussa 95-vuotias Heikki A. Reenpää muistelee J.S. Siréniä, hänen poikaansa Heikki Sireniä, joka oli Reenpään luokkatoveri, sekä lapsuutensa ja nuoruutensa Eduskuntataloa. Hän kuvailee sen sotavuosiksi tyhjennettyjä tiloja ja arvioi laajemminkin aikakauden arkkitehtuuria.

Professori Heikki A. Reenpää on yritysjohtajana kustannusosakeyhtiö Otavassa toiminut kulttuurivaikuttaja. Haastattelu on taltioitu Eduskuntatalossa, naisten harmaassa huoneessa 18. joulukuuta 2017.

Kansanedustajien varhaisia eduskuntamuistoja


Naiskansanedustajat olivat Maria Lohelalle tärkeitä esikuvia

Eduskunnan puhemies vuosilta 2015–18 Maria Lohela seurasi tarkasti mm. Riitta Uosukaisen ja Anneli Jäätteenmäen työtä eduskunnassa.

Millaisia ovat nykyisten kansanedustajien varhaiset eduskuntamuistot?
Mikä on Tiitisen testamentti? Katso lisää
.

 

Vaalimainoksia

Vaalimainoksia vuosien takaa

Vanhat vaalijulisteet tuovat pintaan muistoja menneiltä vuosikymmeniltä. 

Tiesitkö että...

Lisää tietoa Tiesitkö että...

Jos kansanedustajan kännykkä soi kesken valiokunnan kokouksen, hän joutuu tarjoamaan kakkukahvit kaikille läsnäolijoille. Täysistunnossa sääntöä voi olla vaikeampi noudattaa.

Osallistuitko?

Lisää tietoa Osallistuitko?

Eduskuntatalon edessä ja portailla osoitetaan mieltä mitä moninaisimpien asioiden puolesta ja vielä useampia vastaan.

Tunnetko hänet?

Lisää tietoa Tunnetko hänet?

"Kansanedustajana Hertta Kuusinen oli osaava, ahkera ja ammattitaitoinen sekä edustava. Hän pukeutui muodikkaasti sekä tyylikkäästi ja hänessä oli naisellista viehätysvoimaa."

Muistatko tämän?

Lisää tietoa Muistatko tämän?

Kansanedustaja Veikko Vennamo ei suostunut poistumaan täysistunnosta puhemiehen kehotuksesta huolimatta toukokuussa 1974. Istuntosalin lehterit tyhjennettiin ja Vennamo kannettiin ulos istuntosalista.