Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Vuonna 1863 uudelleen käynnistyneen valtiopäivätoiminnan tärkein saavutus oli lainsäädäntötyön käynnistyminen pitkän tauon jälkeen. Maailma oli muuttumassa, ja yhteiskunnan tuli vastata muutokseen. Valtiopäivien päätökset vaikuttivat paikallishallinnon siirtymiseen kirkolta kunnille, säätyetuoikeuksien purkautumisen alkamiseen ja painovapausasioiden edistymiseen.
Valtiopäivätoiminnan käynnistyminen merkitsi myös kansalaisten poliittisen aktiivisuuden kasvua: lehdet kirjoittelivat ahkerasti valtiopäivien keskusteluista ja kannanotoista. Tavallinen kansakin alkoi osallistua poliittiseen keskusteluun. Lehdistöstä alkoi kehittyä moderni poliittinen vaikuttaja.
Valtiopäivien kokoontuminen ja lupaus niiden jatkamisesta säännöllisin väliajoin nostivat osaltaan käsitteitä Suomi ja valtio uuteen tarkasteluun. Alamaiset Suomessa alkoivat miettiä autonomian rajoja ja sitä, millaiseksi suhde Venäjään kehittyisi.
Vuosien 1863–1864 valtiopäivistä sai alkunsa instituutio, joka on toiminut uusiutuen ja samalla perinteitään säilyttäen jo 150 vuoden ajan.
1867 valtiopäivät1872 valtiopäivät1877–1878 valtiopäivät1882 valtiopäivät1885 valtiopäivät1888 valtiopäivät1891 valtiopäivät1894 valtiopäivät1897 valtiopäivät1899 ylimääräiset valtiopäivät1900 valtiopäivät1904–1905 valtiopäivät1905–1906 ylimääräiset valtiopäivät
Vuodesta 1907 lähtien siirryttiin yksikamariseen eduskuntaan, jonka kansanedustajat valittiin yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella.