Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Kuvassa Ritarihuone.
Vuonna 1863 Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II kutsui kokoon Suomen säätyeduskunnan pitämään valtiopäiviä 54 vuoden tauon jälkeen. Maa oli useiden suurten uudistusten tarpeessa ja tähän tarvittiin lisää lakisääteisiä verovaroja, joille vaadittiin säätyjen hyväksyntä. Syyskuun 18. päivänä 1863 keisari avasi nämä valtiopäivät Helsingin keisarillisessa palatsissa, josta sittemmin tuli itsenäisen Suomen presidentinlinna.
Säädyt koostuivat aatelin, papiston, porvariston ja talonpoikien edustajista. Ne kokoontuivat kukin erikseen vuotta aikaisemmin valmistuneessa, G.T. Chiewitzin uusgoottilaiseen tyyliin piirtämässä Ritarihuoneessa. Lakeja valmistavissa valiokunnissa istui kuitenkin edustajia kaikista säädyistä, ja koska ruotsi oli yhteinen kokouskieli, tulkkausta tarvittiin säännöllisesti. Vain pieni osa edustajista osasi nimittäin maan molempia kieliä. Tärkein lakiuudistus näillä valtiopäivillä oli vuonna 1865 voimaan asunut laki kunnallisesta itsemääräämisoikeudesta, joka loi pohjan maamme nykyiselle kuntademokratialle.