Eduskuntavaalit ja vaalirahoitus

Kansanedustajat valitaan joka neljäs vuosi toimitettavilla vaaleilla. Vaalipäivä on vaalivuoden huhtikuun kolmas sunnuntai​​, jollei pääsiäisestä muuta johdu. Eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki viimeistään vaalipäivänä 18 ​vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset.

Yleisissä vaaleissa ylimpänä vaaliviranomaisena toimii oikeusministeriö, jolla on yleisvastuu vaalien toimittamisesta. Ministeriö koordinoi vaalien valmistelutyötä ja vastaa muiden viranomaisten ohjeistamisesta.​​​​​

​​Eduskuntavaalit 2023

Vuoden 2023 eduskuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 2.4.2023. Vuoden 2019 eduskuntavaaleihin verrattuna vaalipiirien edustajapaikkojen määriin on tullut muutoksia. Helsingin, Uudenmaan ja Pirkanmaan vaalipiirit saavat nyt kukin yhden edustajapaikan lisää. Kaakkois-Suomen vaalipiiri menettää kaksi paikkaa ja Lapin vaalipiiri yhden paikan. Paikkajako vahvistettiin 10.11.2022 valtioneuvoston asetuksella.​

​Kenestä voi tulla kansanedustaja?

Kansanedustajaksi vaatimuksena on 18 vuoden ikä ja Suomen kansalaisuus. Kansanedustajaehdokkaaksi pääsee kahdella tavalla: joko puolueen tai valitsijayhdistyksen kautta. Valitsijayhdistykseen tarvitaan ​​vähintään sata äänioikeutettua henkilöä samasta vaalipiiristä.  Suomessa on totuttu äänestämään puolueen ohella myös henkilöä. Ääni annetaan usein ehdokkaalle, jolla on sama arvopohja tai joka muuten on ansainnut äänestäjän luottamuksen edistämällä jotain tiettyä asiaa.  Kansanedustajiksi valitut ovat yleensä keränneet kannatusta ja tulleet tunnetuksi työelämän tai järjestöaktiivisuuden kautta.

Eduskuntavaalit järjestetään joka neljäs vuosi, jolloin kansanedustajat valitaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla. Jokaisella äänioikeutetulla on vaaleissa yhtäläinen äänioikeus. Eduskunta ei itse järjestä eduskuntavaaleja, vaan Suomessa vaaliviranomaisena – eli vaalien järjestäjänä – toimii oikeusministeriö.

Vaaleissa vaihtuu yleensä noin kolmasosa kansanedustajista. Osa kansanedustajista on edustajina vain yhden tai kaksi vaalikautta, mutta eduskunnassa on myös yli kolmekymmentä vuotta luottamustehtäväänsä hoitaneita kansanedustajia.

Vaalirahoitus ja vaalirahoituksen valvonta

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on valvonut 1.5.2009 lähtien vaalirahoitusta ja 1.9.2010 lähtien puoluerahoitusta. Vuodesta 2000 huhtikuun 2009 loppuun saakka vaalirahoitusilmoitukset tehtiin kunnallisvaaleissa kuntien keskusvaalilautakunnille ja muissa vaaleissa oikeusministeriölle. 

Valtiontalouden tarkastusvirasto valvoo ilmoitusvelvollisuuden noudattamista, eli tarkistaa, ovatko kaikki ilmoitusvelvolliset tehneet vaalirahoituslain mukaiset ilmoitukset, julkistaa viipymättä kaikki saapuneet ilmoitukset ja tarkistettuaan ilmoitukset tarvittaessa kehoittaa ilmoitusvelvollista tekemään uuden ilmoituksen, täydentämään jo tehtyä ilmoitusta taikka selvittämään ilmoituksen oikeellisuutta ja riittävyyttä.

Varsinaisen vaalirahoitusilmoituksen tekevät vaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen valittu ja vaalien tulosta vahvistettaessa varaedustajaksi määrätty. Vaalirahoitusilmoitus toimitetaan Valtiontalouden tarkastusvirastolle kahden kuukauden kuluessa vaalien tuloksen vahvistamisesta.

Jälki-ilmoitus koskee vain eduskuntavaaleja ja europarlamenttivaaleja. Jälki-ilmoitus tehdään laina-aikana kalenterivuosittain sillä vaalikaudella, johon ilmoitusvelvollisuus liittyy.

Ilmoitusvelvollisen, jolla on vaalilainaa, on vaalien jälkeen toimittamansa vaalirahoitusilmoituksen lisäksi toimitettava vaalikauden aikana kalenterivuosittain tieto lainan määrästä sekä lainan maksamiseen saadusta vähintään 1500 euron arvoisesta tuesta jälki-ilmoitus.