Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Eduskunnalla on vahva rooli Euroopan unionin päätöksenteossa verrattuna moneen muuhun unionin jäsenmaahan. Eduskunta päättää, miten Suomi suhtautuu niihin EU:ssa päätettäviin asioihin, jotka sisältönsä puolesta kuuluvat eduskunnan toimivaltaan.
Eduskunnassa kaikki valiokunnat käsittelevät EU-asioita, mutta eduskunnan kanta päätetään tavallisesti suuressa valiokunnassa. Euroopan unionin jäsenmaiden parlamentit eivät ole suoraan edustettuina EU:n toimielimissä. Ne osallistuvat unionin päätöksentekoon valvomalla ja ohjaamalla oman hallituksensa EU-politiikkaa.
Suomesta tuli Euroopan unionin jäsen vuoden 1995 alusta. Jäsenvaltiona Suomi osallistuu täysivaltaisesti EU:n päätöksentekoon. Toisaalta EU:n päätökset sitovat Suomea. EU:lla on ylikansallista päätösvaltaa unionin perustamissopimuksessa tarkasti määritellyillä aloilla. Tärkeimmät lainsäädännön välineet ovat asetukset ja direktiivit, niiden lisäksi EU antaa päätöksiä ja suosituksia. EU:n antamat asetukset tulevat välittömästi voimaan Suomessa. Direktiivit taas edellyttävät, että Suomi toteuttaa direktiivillä määritellyt tavoitteet kansallisesti. Tämä tarkoittaa usein kansallisen lainsäädännön muuttamista.
Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, osa kansallisesta vallasta siirtyi käytettäväksi osana unionin yhteistä päätösvaltaa. Eduskunnalle kuulunutta valtaa siirtyi käytettäväksi EU:n neuvostossa, jossa edustettuina ovat jäsenvaltioiden hallitukset. Vallan siirtyminen eduskunnalta hallitukselle haluttiin kuitenkin estää. Siksi luotiin järjestely, jonka mukaan eduskunta määrittelee Suomen kannan niihin kysymyksiin, jotka ennen EU-jäsenyyttä kuuluivat eduskunnan päätöksentekovaltaan.
Eduskunnalla on oikeus - ja velvollisuus - lausua kantansa kaikista sellaisista EU:n neuvostossa päätettävistä asioista, jotka kuuluvat asiallisesti eduskunnan toimivaltaan (lainsäädäntö, merkittävät rahoitusratkaisut, merkittävät ulkosuhdeasiat).
Eduskunnassa kaikki valiokunnat ja kansanedustajat käsittelevät EU-asioita: erikoisvaliokunnat antavat asioista lausuntonsa, minkä jälkeen eduskunnan kanta päätetään suuressa valiokunnassa tai ulkoasiainvaliokunnassa. EU:n neuvostossa toimivat ministerit saavat toiminnalleen eduskunnan poliittisen valtuutuksen.
Suomen perustuslaki velvoittaa valtioneuvoston antamaan eduskunnalle tietoja asioiden valmistelusta Euroopan unionissa. Valtioneuvoston on myös kuultava eduskuntaa unionissa käsiteltävistä ehdotuksista sekä selvitettävä ja perusteltava valtioneuvoston toimintalinja. Näin eduskunta valvoo EU-politiikkaa niissäkin asiaryhmissä, jotka eivät kuulu eduskunnan perinteiseen toimivaltaan.