Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Eduskunnassa EU-asioiden käsittely tapahtuu valiokunnissa. EU-asioissa eduskunnan kanta ilmaistaan yleensä suuressa valiokunnassa. Kun kysymys on EU:n yhteisestä ulko- tai turvallisuuspolitiikasta, eduskunnan ääntä käyttää ulkoasiainvaliokunta.
Suuri valiokunta toimii eduskunnan EU-valiokuntana. Sen tärkein tehtävä on varmistaa eduskunnan vaikutuksen ja parlamentaarisen valvonnan toteutuminen EU:n päätöksenteossa. Suuri valiokunta osallistuu nykyisin kotimaisten lakiehdotusten käsittelyyn vain eräissä poikkeustapauksissa.
Suuri valiokunta tekee päätöksen eduskunnan kannasta perehdyttyään EU:n päätösehdotukseen, valtioneuvoston sitä koskevaan kirjelmään ja erikoisvaliokunnan lausuntoon. Suuren valiokunnan kannanotto velvoittaa valtioneuvostoa poliittisesti. Jos valtioneuvosto ei ole voinut noudattaa kannanottoa esimerkiksi muuttuneiden olosuhteiden takia, on sen välittömästi ilmoitettava valiokunnalle menettelynsä perusteet. Asia pysyy suuressa valiokunnassa vireillä, kunnes EU on tehnyt siitä lopullisen päätöksensä.
Ennen jokaista EU:n ministerineuvoston kokousta Suomea kokouksessa edustava ministeri käy suuressa valiokunnassa selvittämässä valiokunnalle kokouksen tärkeimpiä aiheita ja Suomen kantaa niihin. Ministerineuvoston kokoukseen osallistuu aina se ministeri, jonka toimialaan kuuluvia kysymyksiä kokouksessa käsitellään. Suuri valiokunta voi myös pyytää selvityksiä asioiden valmistelusta Euroopan unionissa.
EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsitellään ulkoasianvaliokunnassa. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikalle on ominaista se, että päätöksenteossa edellytetään jäsenvaltioiden yksimielisyyttä. Ulkoasiainvaliokunnalla on EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevassa päätöksenteossa samanlainen tietojensaantioikeus ja puhevalta eduskunnan nimissä kuin suurella valiokunnalla muissa EU-asioissa.
Ulkoasiainvaliokunta käsittelee toimivaltaansa kuuluvia EU-asioita ja kuulee ministereitä samalla tavoin kuin suuri valiokunta sekä päättää eduskunnan kannasta. Ulkoasiainvaliokunta valmistelee eduskunnan päätökset, jotka koskevat EU:n perussopimusten muutosten hyväksymistä ja voimaansaattamista. Valiokunnalle kuuluu myös tähän liittyvien valtioneuvoston eduskunnalle antamien selontekojen ja tiedonantojen käsittely.
Suomen erikoisuutena verrattuna monien muiden EU:n jäsenvaltioiden kansanedustuslaitoksiin on se, että erikoisvaliokunnilla on merkittävä rooli EU-asioiden käsittelyssä. Niiden tehtävänä on seurata tiiviisti omalla toimialallaan vireillä olevia EU-asioita.
Erikoisvaliokunnat järjestävät tietoja saadakseen asiantuntijakuulemisia, joihin voidaan kutsua asianomaisten ministeriöiden edustajia sekä ulkopuolisia asiantuntijoita ja intressiryhmien edustajia. Valiokunnat tekevät kirjallisia lausuntoja suurelle valiokunnalle, jonka kannanotot yleensä perustuvat erikoisvaliokuntien näkemyksiin.
Jokaisella erikoisvaliokunnalla on rajoittamaton oikeus saada valtioneuvostoltatai asianomaiselta ministeriöltä selvitys toimialaansa kuuluvasta asiasta.
Pääsääntöisesti jokainen valiokunta käsittelee sitä vastaavan ministeriön hallinnonalaan kuuluvia asioita. Valiokuntien vuosittain antamien EU-asioita koskevien lausuntojen määrä vaihtelee laajalti.