Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien välinen yhteistyöjärjestö, joka perustettiin vuonna 1952. Suomi liittyi vuonna 1955. Neuvosto voi antaa suosituksia Pohjoismaiden ministerineuvostolle ja hallituksille.
Suomen eduskunnasta Pohjoismaiden neuvostossa on 18 kansanedustajaa sekä Ahvenanmaan maakuntapäiviltä kaksi, sekä näillä kaikilla varajäsenet. Suomen valtuuskunnan jäsenet osallistuvat neuvoston työskentelyyn ympäri vuoden valiokunnissa ja puheenjohtajistossa. Lisäksi valtuuskunta pitää omia kokouksiaan säännöllisesti. Suomen valtuuskunnalla on sihteeristö eduskunnan kansainvälisellä osastolla.
Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien ja hallitusten välinen yhteistyöelin. Pohjoismaiset poliittiset yhteistyöasiat käsitellään pääosin Pohjoismaiden neuvoston neljässä valiokunnassa ja neuvostoa johtavassa puheenjohtajistossa.
Pohjoismaiden neuvostoon kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti sekä itsehallintoalueet Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Maita edustavat neuvostossa kansanedustajat, jotka maiden ja itsehallintoalueiden parlamentit ovat valinneet keskuudestaan. Neuvostossa on jäseniä yhteensä 87: Suomesta (ml. Ahvenanmaa), Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta (ml. Färsaaret ja Grönlanti) kustakin 20 ja Islannista 7. Hallitukset nimeävät omat edustajansa neuvoston istuntoihin. Kunkin maan edustajat muodostavat kansallisen valtuuskunnan, jolla on sihteeristö omassa parlamentissaan.
Yhteistyö Pohjoismaiden neuvostossa ja ministerineuvostossa on käytännönläheistä. Sen tavoitteena on alusta alkaen ollut yksittäisten kansalaisten, yritysten, tavaroiden ja pääoman liikkuvuuden helpottaminen Pohjoismaiden välillä. Liikkumisen esteet ovat vähentyneet passivapauden myötä, rajamuodollisuuksia poistamalla sekä raja-alueyhteistyön avulla. Työtä rajaesteiden poistamiseksi jatketaan edelleen. Liikkuvuutta edistämään on perustettu erilaisia stipendi- ja vaihto-ohjelmia. Kynnystä lähteä toiseen Pohjoismaahan on haluttu madaltaa sosiaali- ja koulutusjärjestelmiä yhdenmukaistamalla. Tavoitteiden edistämiseksi Pohjoismaiden neuvosto voi antaa suosituksia Pohjoismaiden hallituksille tai ministerineuvostolle.
Perinteisten Pohjoismaiden välisten yhteistyöalueiden kuten kulttuuri-, koulutus- ja tutkimusyhteistyön rinnalle ovat nousseet mm. kuluttaja-asiat, ympäristöyhteistyö sekä lähimaiden ja -alueiden kanssa tehtävä yhteistyö. 1990-luvun aikana Pohjoismaat ovat tiivistäneet suhteitaan mm. Baltian maihin, Venäjään, Itämeren alueen maihin sekä lähialueen kansainvälisiin järjestöihin. Kansainvälisen yhteistyön tavoitteena on koko alueen vakaus: ympäristökatastrofien välttäminen, meriturvallisuus, rikollisuuden ja tarttuvien tautien leviämisen ehkäiseminen. Lisäksi erityisesti Itämeren alueella tärkeänä tavoitteena on energiamarkkinoiden avaaminen ja maiden energiajakelun turvaaminen kriisitilanteissa.
Pohjoismaiden välinen yhteistyö perustuu useisiin vuosikymmenten kuluessa solmittuihin sopimuksiin. Niistä tärkein on vuodelta 1962 oleva Helsingin sopimus, jossa määritellään laajasti yhteistyön tavoitteet ja organisointi. Helsingin sopimusta on myöhemmin täydennetty, mm. vuonna 1971, jolloin Pohjoismaiden ministerineuvosto perustettiin. Muista pohjoismaisista sopimuksista tunnetuimpia ovat mm. passivapaus (1954), sosiaaliturvasopimus (1955) sekä sopimus yhteisistä työmarkkinoista (1954).
Pohjoismaiden neuvoston työmuodot määritellään työjärjestyksessä.
Pohjoismaiden neuvoston tärkein päättävä elin on täysistunto, johon kokoonnutaan syksyisin. Lisäksi voidaan tarvittaessa järjestää ylimääräisiä istuntoja. Istunnoissa kansanedustajat kohtaavat hallitusten edustajat, keskustelevat ajankohtaisista aiheista ja päättävät hallituksille ja ministerineuvostolle annettavista suosituksista. Pohjoismaiden ministerineuvosto antaa selonteot siitä, mitä se on tehnyt toteuttaakseen neuvoston aikaisemmat suositukset. Viime vuosina myös ulko- ja puolustusministerit ovat antaneet oman selontekonsa. Istunnot ovat ainutlaatuisia, koska niissä kansanedustajilla on suora yhteys paitsi oman maansa myös muiden pohjoismaiden hallituksiin. Viime vuosina on muodostunut tavaksi järjestää vuosittaisen täysistunnon lisäksi teemakokouksia, joissa keskitytään jonkin tietyn rajatun aihealueen käsittelyyn.
Täysistuntojen välillä Pohjoismaiden neuvoston jäsenet kokoontuvat valiokunnissa ja puheenjohtajistossa. Neuvostossa on neljä valiokuntaa: Hyvinvointi Pohjolassa –valiokunta, Kasvu ja kehitys Pohjolassa –valiokunta, Kestävä Pohjola –valiokunta, Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa –valiokunta.
Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto kokoontuu säännöllisesti ja johtaa neuvoston työskentelyä istuntojen välillä. Sen vastuualueeseen kuuluvat mm. ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset sekä neuvoston kansainväliset suhteet. Puheenjohtajuus vaihtuu jäsenmaasta toiseen vuosittain.
Yhteispohjoismaisesta budjetista rahoitetaan noin 30 laitoksen toimintaa. Lisätietoa pohjoismaisista laitoksista, esimerkiksi niiden myöntämistä stipendeistä ja apurahoista, löytyy laitosten kotisivuilta.
Pohjoismaiden neuvoston sihteeristö sijaitsee Kööpenhaminassa yhteisissä tiloissa ministerineuvoston sihteeristön kanssa. Sihteeristöjen yhteinen tiedotusosasto toimittaa neuvoston ja ministerineuvoston monikielistä www.norden.org -verkkopalvelua.
Kunkin maan valtuuskunnalla on lisäksi oma kansallinen sihteeristönsä. Suomen valtuuskunnan sihteeristö toimii eduskunnan kansainvälisessä osastossa.
Puheenjohtajuuskauden keskeisenä teemana oli kestävä Pohjola ja pohjoismaisen hyvinvointimallin tulevaisuus. Prioriteetit vuoden 2022 pohjoismaiselle parlamentaariselle yhteistyölle olivat Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä Pohjola, Turvallinen Pohjola, Kansalaisten rajaton Pohjola, Kansainvälinen Pohjola ja Tulevaisuusorientoitunut Pohjola.
Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2022 presidentiksi valittiin neuvoston vuotuisessa istunnossa syksyllä 2021 Erkki Tuomioja (sd.) ja varapresidentiksi Lulu Ranne (ps.). Presidentiksi valitaan kalenterivuodeksi neuvoston jäsen siitä maasta, jossa seuraava varsinainen istunto pidetään. Puheenjohtajuuskauden johdosta neuvoston istunto pidettiin viikolla 44 Eduskuntatalossa, jolloin istuntoviikko kokosi yhteen kansanedustajia ja ministereitä kaikista Pohjoismaista. Vuoden kestävä puheenjohtajuus kiertää Pohjoismaiden välillä.
Suomen puheenjohtajuuskaudella juhlistettiin myös Pohjoismaiden neuvoston 70. toimintavuotta. Lisäksi pohjoismaiselle yhteistyölle tärkeä Helsingin sopimus täytti Suomen puheenjohtajuusvuonna 60 vuotta. Yhteistyösopimus Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan välillä allekirjoitettiin 23.3.1962, jota juhlitaan Pohjolan päivänä. Lisää tasavuosia osuu Suomen puheenjohtajuuskaudelle myös kesällä, jolloin Ahvenanmaan itsehallinto täyttää 100 vuotta 9. kesäkuuta 2022. Ahvenanmaan itsehallinnon juhlavuosi tulee näkymään puheenjohtajuuskaudella.