Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Suomen painetut valtiopäiväasiakirjat säätyvaltiopäiviltä lähtien kuuluvat Eduskunnan kirjaston ja arkiston kokoelmiin. Kirjastosta ja arkistosta kysytään usein muun muassa valiokuntien asiantuntijoiden asiantuntijalausuntoja. Vastauksia tämän kaltaisiin eduskunta-aineistoihin kohdistuviin kysymyksiin on kerätty tälle sivulle tiedonhakua helpottamaan.
Eduskunnan kirjaston ja arkiston kokoelmiin kuuluvat Suomen painetut valtiopäiväasiakirjat, joista Eduskunnan kirjastossa käytettävissä ovat sekä käsikirjastokappaleet että lainakappaleet. Lisäksi yksikamarisen eduskunnan ajalta valtiopäiväasiakirjoista on saatavilla sähköiset versiot.
Eduskunnan kirjaston kokoelmissa on myös muiden maiden valtiopäiväasiakirjoja sekä kirjallisuutta ja muuta aineistoa Suomen eduskunnasta ja sen toiminnasta, muiden maiden parlamenteista, kansanedustuslaitoksen historiasta, parlamentarismista ja edustuksellisesta demokratiasta.
Eduskunnan arkistossa säilytetään alkuperäiset valtiopäiväasiakirjat vuoden 1863 säätyvaltiopäiviltä lähtien jatkuen yksikamarisen eduskunnan uusimpiin asiakirjoihin saakka. Poikkeuksen tästä muodostavat aatelissäädyn asiakirjat, joita säilytetään Ritarihuoneella. Valtiopäiväasiakirjoista käytetyimpiä painamattomia aineistoja ovat valiokuntien pöytäkirjat liitteineen sekä valiokunnissa kuultujen asiantuntijoiden kirjallisesti jättämät lausunnot.
Valtiopäiväaineiston lisäksi eduskunnan arkistoon kuuluvat eduskunnan hallinnolliset aineistot, eduskunnan muistitietoarkisto, kuva-arkisto sekä erikoiskokoelmia. Hallintoaineistoista kysytyimpiä ovat kansliatoimikunnan pöytäkirjat ja pääsihteerin päätösluettelot. Erikoiskokoelmia ovat muun muassa Antellin kokoelma ja kansalaisadressit.
Valtiopäiväasia on valtiopäivillä käsiteltävä asia. Täysistunnossa käsiteltäviä valtiopäiväasioita ovat esimerkiksi hallituksen esitykset, kansanedustajan aloitteet, suulliset kysymykset ja välikysymykset. Lisäksi valtiopäiväasioita ovat mm. kirjalliset kysymykset sekä valiokunnissa käsiteltävät Euroopan unionin asiat. Valtiopäiväasia tulee vireille eduskunnassa valtiopäiväasiakirjalla.
Valtiopäiväasiakirja on asiakirja, jolla valtiopäiväasia tulee vireille eduskunnassa tai joka koskee tuon asian käsittelyä tai käsittelyn tulosta.
Valtiopäiväasiakirjat julkaistaan painettuina Valtiopäiväasiakirjasarjassa sekä sähköisinä eduskunnan verkkosivuilla. Valtiopäiväasiakirjasarjassa julkaistaan mm. hallituksen esitykset, kansanedustajan aloitteet, valtioneuvoston kirjelmät, tiedonannot ja selonteot, valiokuntien mietinnöt ja lausunnot, eduskunnan vastaukset ja kirjelmät, välikysymykset, kirjalliset kysymykset vastauksineen sekä eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjat ja niiden ruotsinkieliset lyhennelmät.
Valiokunnissa kuultujen asiantuntijoiden kirjallisesti jättämät lausunnot ovat vuoden 2002 valtiopäiviin saakka valiokuntien pöytäkirjojen liitteissä. Vuoden 2003 valtiopäiviltä lähtien asiantuntijalausunnot on arkistoitu asiatunnuksen mukaan.
Pöytäkirjat liitteineen ja asiakirja-aktit on mikrokuvattu arkistoon siirtämisen jälkeen. Valiokunta-asiakirjat ovat käytettävissä myös CD-ROM-levyiltä valtiopäivävuosilta 2003–2014. Aineiston saa käyttöönsä Eduskunnan kirjastosta tulemalla kirjastoon tai kaukolainaamalla aineiston. CD-ROMeille kuvatusta aineistosta voi asiakirjoja tilata myös sähköisessä muodossa. Vuoden 2015 valtiopäiviltä lähtien asiantuntijalausunnot ovat saatavissa sähköisinä versioina eduskunnan verkkosivuilla kyseessä olevan asian eduskuntakäsittelyn yhteydessä.
Valiokunnissa kuultuja suullisia asiantuntijalausuntoja ei referoida kirjalliseen muotoon, joten niitä ei ole saatavissa arkistosta.
Valtiopäiväasiakirjasarjassa julkaistaan painettuina eduskunnan täysistunnoista laaditut pöytäkirjat. Pöytäkirjoista on saatavilla myös sähköiset versiot eduskunnan verkkosivuilla.
Täysistunnon pöytäkirjaan merkitään tiedot asioiden käsittelystä sekä täysistunnossa käydyt keskustelut. Täysistunnon pöytäkirja on luonteeltaan keskustelupöytäkirja. Pöytäkirjasta laaditaan myös ruotsinkielinen tiivistelmä Protokoll i sammandrag. Se sisältää ruotsiksi täysistunnon kulun ja tehdyt päätökset. Asioiden käsittelyn ja keskustelun osalta viitataan suomenkieliseen pöytäkirjaan.
Täysistunnon äänestystulos ilmoitetaan täysistunnon pöytäkirjassa pääsääntöisesti numeroina. Jos puhemies katsoo sen tarpeelliseksi tai 20 edustajaa sitä pyytää, tulos merkitään pöytäkirjaan myös nimiluetteloina. Tämä oli käytäntö myös vuoden 1951 valtiopäiville saakka.
Vuosien 1951–1975 valtiopäivillä äänestystulokset ilmoitettiin pöytäkirjoissa aina myös nimiluetteloina. Koneellisen äänestyksen tulokset ovat saatavissa mikrokuvattuina eduskunnan arkistosta valtiopäivävuosilta 1975–2002.
Vuoden 1997 valtiopäiviltä lähtien äänestystiedot ovat haettavissa myös eduskunnan verkkosivuilta.
Painetun valtiopäiväasiakirjasarjan hakemisto on julkaistu erillisenä osana vuoden 1975 II valtiopäiviltä lähtien. Vuoden 1975 valtiopäiville saakka hakemistot julkaistiin valtiopäivien viimeisen pöytäkirjaniteen lopussa. Asiahakemisto liitettiin vuoden 1950 valtiopäiville saakka myös Asiakirjojen viimeisen niteen loppuun. Hakemisto jakautuu asiahakemistoon ja henkilöhakemistoon.
Vuotuisten hakemisto-osien lisäksi on käytettävissä painettuja monivuotishakemistoja: Suomen säätyvaltiopäiviltä1809–1906, yksikamarisen eduskunnan ajalta 10-vuotishakemistot vuoteen 1969 sekä hakemistot vuosien 1970–1975 I ja 1975 II–1986 valtiopäiviltä.
Eduskunnan arkistossa ei ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta lainkaan yksityisarkistoja. Kansanedustajien yksityisarkistoja löytyy muun muassa puoluearkistoista, Kansallisarkistosta ja maakunta-arkistoista. Samoista arkistoista voi tiedustella myös eduskuntaryhmien arkistoja, joita ei myöskään säilytetä eduskunnan arkistossa.