Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Suomen säätyvaltiopäivät kokoontuivat keisarin kutsusta. Vuodesta 1863 lähtien varsinaiset valtiopäivät kutsuttiin koolle 5–3 vuoden välein. Ylimääräiset valtiopäivät keisari kutsui koolle kahdesti. Vuoden 1899 ylimääräiset valtiopäivät joutuivat käsittelemään asevelvollisuus-lainsäädäntöä, ja vuonna 1905 toimintansa aloittaneiden ylimääräisten valtiopäivien tärkein tehtävä oli valtiopäivälaitoksen uudistaminen.
Suomen säätyvaltiopäivät kokoontuivat vuosina 1809–1906 kaikkiaan 15 kertaa.
Vuonna 1862 valtiopäiviä valmistelemaan asetettu neljän säädyn valiokunta (tammikuun valiokunta) kokoontui Helsingissä 20.1.– 6.3. 1862.
Vuonna 1809 valtiopäivät pidettiin Porvoossa, sen jälkeen valtiosäädyt kokoontuivat Helsingissä. Kaikilla Helsingissä pidetyillä valtiopäivillä aatelissääty kokoontui Ritarihuoneella. Porvoon valtiopäivillä sääty oli kokoontunut raatihuoneella. Aatelittomien säätyjen kokouspaikat vaihtelivat valtiopäivittäin vuoteen 1891 saakka, josta lähtien ne alkoivat kokoontua Säätytalossa. Ennen vuoden 1891 valtiopäiviä aatelittomien säätyjen kokouspaikkoja olivat:
Vuonna 1862 kokoontunut Tammikuun valiokunta piti kokouksensa Ritarihuoneella.
Teksti: Riitta Sihvonen, Eduskunnan kirjasto, 1999