​Kansainvälinen oikeus

Kansainvälisen oikeuden merkittävimpiä toimijoita ovat valtiot ja kansainväliset järjestöt. Kansainvälinen oikeus keskittyykin suurelta osin sääntelemään näiden toimijoiden välisiä suhteita ja sen perimmäisenä tavoitteena on ylläpitää kansainvälistä järjestystä ja rauhaa.

Kansainvälinen oikeus käsittää kaksi erilaista kokonaisuutta: kansainvälisen julkisoikeuden ja kansainvälisen yksityisoikeuden. Näiden eroa selvennetään alla. Tältä sivulta löydät lisäksi tietoa kansainvälisestä oikeusjärjestelmästä sekä kansainvälisen oikeuden lähteistä.

Kansainvälinen julkis- ja yksityisoikeus

Puhuttaessa kansainvälisestä oikeudesta viitataan sillä yleensä kansainväliseen julkisoikeuteen, jolla tarkoitetaan valtioiden ja muiden kansainvälisen oikeuden toimijoiden välisiä suhteita sääntelevien sääntöjen, periaatteiden, käytäntöjen ja käsitteiden kokonaisuutta. Kansainvälinen julkisoikeus voidaan edelleen jakaa kapeampiin oikeudenaloihin, joita ovat esimerkiksi kansainvälinen rikosoikeus, humanitaarinen oikeus, meri- ja sopimusoikeus, sekä ihmisoikeudet.

Kansainvälinen yksityisoikeus sen sijaan tarkoittaa sellaista kansainvälisen oikeuden osa-aluetta, joka sääntelee yksityishenkilöiden tai yritysten välisiä suhteita silloin, kun ne eivät rajoitu yhden valtion alueelle. Kansainvälisen yksityisoikeuden säännöillä määritetään esimerkiksi, minkä maan lakia sovelletaan kahden eri valtion kansalaisen väliseen avioeroon silloin kun pariskunta asuu kolmannessa valtiossa.

Toisena esimerkkinä kansainvälisen yksityisoikeuden soveltamisalasta voidaan mainita sen määrittäminen, minkä maan tuomioistuimen toimivaltaan kuuluu riita-asia, joka on noussut eri valtioissa toimivien yritysten välille.

Keskeisesti kansainvälisellä yksityisoikeudella tarkoitetaankin erilaisia kansainvälisiä lainvalintaan ja tuomioistuinten toimivaltaan liittyviä prosessioikeudellisia sääntöjä. Kansainvälisellä julkisoikeudella puolestaan viitataan laajempaan, lähinnä valtioiden ja kansainvälisten organisaatioiden välisiä suhteita sääntelevään sääntökokonaisuuteen.

Kansainvälinen oikeusjärjestelmä

Kansainvälinen oikeus on valtioiden kansallisista oikeusjärjestelmistä erillinen, hierarkkisesti korkeammalla tasolla oleva oikeusjärjestelmä. Kansallinen oikeus ei voi olla ristiriidassa niiden kansainvälisen oikeuden normien kanssa, joihin valtio on sitoutunut.

Kansainvälinen oikeus on kuitenkin luonteeltaan erilaista kuin kansallinen oikeus. Ensinkin kansallisessa oikeudessa erotellaan lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta ja lakien noudattamiseen on yleensä tehokas pakotejärjestelmä. Kansainvälisessä oikeudessa sekä lainsäätäjinä että toimeenpanijoina sen sijaan toimivat valtiot ja niiden perustamat kansainväliset järjestöt, eikä kansainväliseen oikeusjärjestelmään kuulu valtioiden yläpuolista toimeenpanevaa tahoa.

Kansainvälisen oikeuden pakotejärjestelmät eivät yleensä olekaan yhtä tehokkaita kuin kansallisissa oikeusjärjestelmissä. Monien kansainvälisten sopimusten myötä on kuitenkin luotu erilaisia valvonta- ja riidanratkaisumenettelyjä ja -elimiä, kuten Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukainen mahdollisuus viedä ihmisoikeusrikkomus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi tai Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimukseen liittyviä kiistoja ratkova kansainvälinen merioikeustuomioistuin, International Tribunal for the Law of the Sea (ITLOS).

Kansainvälisen oikeuden sääntöjen noudattamisen tehostamiseksi onkin perustettu lukuisia kansainvälisiä tuomioistuimia. Näistä merkittävimpiä ovat osa YK-järjestelmää oleva valtioiden välisiä kiistoja ratkova International Court of Justice (ICJ), mistä voit lukea lisää Eduskunnan kirjaston YK-tietopaketin ICJ:tä koskevasta osiosta, sekä vuonna 2002 toimintansa aloittanut International Criminal Court (ICC), joka toimivaltansa puitteissa voi tuomita henkilöitä, jotka ovat syyllistyneet vakaviin kansainvälisiin rikoksiin, esimerkiksi sotarikoksiin tai rikoksiin ihmisyyttä vastaan.

Laajin toimivalta kansainvälisellä areenalla on kuitenkin YK:n turvallisuusneuvostolla, joka voi päättää erilaisista toimista kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden takaamiseksi. Turvallisuusneuvostosta ja YK:n roolista laajemmin voit lukea lisää Eduskunnan kirjaston YK-tietopaketista.

Erilaisten organisaatioiden ohella kansainvälisen sääntöjen noudattamisessa merkittävä rooli on myös erilaisilla pakotteilla, joilla valtiot tai kansainväliset organisaatiot voivat painostaa kansainvälisen oikeuden normeja rikkovia valtioita noudattamaan yhteisiä sääntöjä.

Kansainvälisen oikeuden lähteet

Verrattuna kansalliseen oikeuteen, eräs kansainvälisen oikeuden erityispiirre on myös se, ettei sen sääntöjä ole koottu yhteen, vaan kansainvälisen oikeuden lähteet koostuvat erilaisista kahden- ja monenvälisistä sopimuksista, tapaoikeuden normeista, yleisistä oikeusperiaatteista ja kansainvälisten tuomioistuinten oikeuskäytännöstä.

Siinä missä tapaoikeus, oikeusperiaatteet ja kansainvälinen oikeuskäytäntö sitovat yleisesti ottaen kaikkia valtioita, ovat sopimukset yleisen sopimusoikeudellisen periaatteen mukaisesti sitovia vain niiden osapuolia kohtaan. Valtiosopimuksia käsitellään tarkemmin tämän tietopaketin Valtiosopimukset-osiossa.