Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
YK:n peruskirjan mukaan YK:n yleiskokouksen tehtävänä on keskustella ja tehdä suosituksia kaikista Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan piiriin kuuluvista kysymyksistä sekä kaikista rauhaan ja turvallisuuteen liittyvistä ongelmista. Kaikki jäsenvaltiot ovat edustettuina yleiskokouksessa ja jokaisella on yksi ääni. Alueelliset konfliktit, aseidenriisunta, rauhanturvaoperaatiot, ihmisoikeudet ja kehitysapu ovat esimerkkejä yleiskokouksen käsittelemistä aiheista.
Yleiskokouksen päätökset ja päätöslauselmat ovat vain suosituksia jäsenvaltioille, ne eivät ole kansainvälisoikeudellisesti jäsenmaita sitovia. Yleiskokouksen päätöslauselmilla on poliittista merkitystä ja ne vaikuttavat jäsenmaiden ulkopolitiikkaan. Peruskirjan mukaan tärkeät päätökset vaativat yleiskokouksen täysistunnossa kahden kolmasosan enemmistön äänestykseen osallistuneista; muissa kysymyksissä riittää yksinkertainen äänten enemmistö. Päätöslauselmat laaditaan yleensä jossakin kuudesta komiteasta, mutta myös työryhmiä on perustettu erilaisten periaatteellisten kysymysten valmistelua varten.
Yleiskokouksen hyväksymät kansainväliset sopimukset ovat jäsenmaita juridisesti sitovia, kun jäsenmaan parlamentti on hyväksynyt sopimuksen. YK:lla on yli 500 monenkeskistä sopimusta (multilateral treaties). YK:n peruskirjan 102 artiklan mukaan kaikkien YK:n jäsenvaltioiden on kirjautettava valtiosopimuksensa YK:n sihteeristön ylläpitämään rekisteriin.
Säännönmukainen istuntokausi alkaa vuosittain syyskuun kolmantena tiistaina ja päättyy yleiskokouksen erikseen määräämänä ajankohtana. Yleiskokouksen istuntokaudet jatkuvat nykyään koko vuoden ja päättyvät syyskuussa muutamaa päivää ennen uuden istuntokauden avaamista.
Vuodenvaihteen jälkeisiä kokouksia kutsutaan tavallisesti jatkoistunnoiksi. Yleiskokous voi kokoontua myös erityisistuntoihin ja kiireellisiin erityisistuntoihin. Viralliset kokousasiakirjat (United Nations Official Records) on yleensä järjestetty istuntokausittain.
General Assembly, DocumentsYleiskokousta käsittelevää aineistoa Eduskunnan kirjastossa