Ulkomaiset oikeudelliset tiedonlähteet

Eduskunnan kirjaston ulkomaisen oikeuskirjallisuuden hankinnan painopistealueita ovat valtiosääntöoikeus, EU-oikeus, kansainvälinen oikeus, oikeuspolitiikka sekä vertaileva oikeustiede. Kokoelmiin valitaan kuitenkin myös esimerkiksi siviili-, rikos- ja prosessioikeudellisista kirjallisuutta ajankohtaisista aiheista.

Ulkomaisiin oikeudellisiin tietopaketteihin on koottu kunkin maan keskeiset sähköiset oikeudelliset tiedonlähteet: perustuslaki, säädöskokoelmia, lakikirjoja, säädösvalmisteluaineistoa ja oikeustapauskokoelmia. Lisäksi mukaan on otettu kustakin maasta tietokannat, tietopankit ja ajantasaiset tiedonlähdeoppaat sekä kirjaston kokoelmiin hankittua oikeuskirjallisuutta kyseisestä maasta.

Ulkomaisen säädöstiedon tulkinta ja käyttö edellyttää aina kyseisen maan oikeusjärjestelmän perusteiden osaamista.

​Ruotsi – oikeudellisia tiedonlähteitä

Ruotsi on perustuslaillinen monarkia ja edustuksellinen demokratia. Lainsäädäntövaltaa käyttää yksikamarinen parlamentti, toimeenpanovalta on hallituksella.

Tanska – oikeudellisia tiedonlähteitä

Tanskan kuningaskunta on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia. Tanskan parlamentti on nimeltään Folketinget eli kansankäräjät.

Belgia – oikeudellisia tiedonlähteitä

Belgia on perustuslaillinen monarkia ja parlamentaarinen demokratia, joka on muovautunut yhtenäisestä valtiosta liittovaltioksi. Liittovaltion parlamentti on kaksikamarinen.

Ranska – oikeudellisia tiedonlähteitä

Ranska on tasavalta, jossa lainsäädäntövaltaa käyttää kaksikamarinen parlamentti.

Norja – oikeudellisia tiedonlähteitä

Norja on edustuksellinen demokratia ja valtiomuodoltaan kuningaskunta. Ylin poliittinen elin on lainsäädäntövaltaa käyttävä parlamentti eli Stortinget.

Itävalta – oikeudellisia tiedonlähteitä

Itävalta on liittovaltio, jonka muodostavat yhdeksän osavaltiota. Lainsäädäntö- ja toimeenpanovalta on jaettu liittovaltion ja osavaltioiden kesken.

Saksan liittotasavalta – oikeudellisia tiedonlähteitä

Saksa on liittovaltio, jonka muodostavat 16 osavaltiota. Lainsäädäntövalta voi olla joko yksinomaan liittovaltiolla, yksinomaan osavaltioilla tai jaettuna niiden kesken.