​Valtioneuvoston muodostaminen

Maamme nykyisen perustuslain 61. pykälä toteaa näin:

Eduskunta valitsee pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää tähän tehtävään. Muut ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun tekemän ehdotuksen mukaisesti.

Ennen pääministerin valintaa eduskuntaryhmät neuvottelevat hallitusohjelmasta ja valtioneuvoston kokoonpanosta. Näiden neuvottelujen tuloksen perusteella, kuultuaan eduskunnan puhemiestä presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Ehdokas valitaan pääministeriksi, jos eduskunnassa toimitetussa avoimessa äänestyksessä enemmän kuin puolet annetuista äänistä on kannattanut hänen valitsemistaan.

Jos ehdokas ei saa vaadittavaa enemmistöä, asetetaan samassa järjestyksessä uusi pääministeriehdokas. Jollei uusikaan ehdokas saa yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan eduskunnassa avoimena äänestyksenä pääministerin vaali. Valituksi tulee tällöin eniten ääniä saanut henkilö.

Valtioneuvostoa nimitettäessä ja sen kokoonpanoa merkittävästi muutettaessa eduskunnan on oltava koolla.

Hallituksen muodostaminen tapahtuu maassamme tämän perustuslain pykälän mukaisesti. Eduskunnan valta on erityisen vahva juuri silloin kun neuvotellaan hallituksen muodostamisesta ja päätetään pääministerin henkilöllisyydestä. Varsinaiset puolueiden väliset hallitusneuvottelut järjestetään tavallisesti eduskuntatalon ulkopuolella, esimerkiksi Säätytalolla, mutta ne voitaisiin pitää myös eduskunnassa. Näin ei kuitenkaan toimita, koska neuvotteluiden järjestäminen eduskunnassa estäisi kaiken muun normaalin toiminnan. Eduskunta kuitenkin maksaa hallitusneuvotteluista aiheutuvia kustannuksia, kuten esimerkiksi neuvottelijoiden ruokailun ja ylityökorvaukset.

Tämä pieni yksityiskohtakin korostaa eduskunnan merkitystä hallituksen muodostamisessa. Näin ei kuitenkaan aina ole ollut.