​Syksyn 1944 tapahtumat

Istunto 78 lauantaina 2. syyskuuta 1944 klo 18

Pöytäkirja: 78. Lauantaina 2 p. syyskuuta 1944

Pääministeri Hackzell antaa valtioneuvoston tiedonannon. Se on jatkoa niille selonteoille, jotka edellinen hallitus oli antanut 29. helmikuuta, 14. maaliskuuta ja 12. huhtikuuta eduskunnalle. Rauhankysymys oli jäänyt keväällä avoimeksi, kun hallitus ei voinut hyväksyä Neuvostoliiton esittämiä välirauhan ehtoja, joita se kokonaisuutena piti liian raskaina.

Pääministerin mukaan mitään sellaisia seikkoja, jotka viittaisivat mahdollisuuteen selviytyä sodasta merkittävästi lievemmillä ehdoilla kuin huhtikuussa, ei ole ilmaantunut eikä näytä olevan näköpiirissä. Hän selostaa tilannetta, mihin on jouduttu ja niitä toimenpiteitä, joihin hallituksen mielestä on ryhdyttävä. 

Hallitus on tullut siihen käsitykseen, että toimenpiteisiin välirauhan tai rauhan aikaansaamiseksi Suomen ja Neuvostoliiton välille olisi kaikesta huolimatta viipymättä ryhdyttävä niillä edellytyksillä, jotka nyt näyttävät olevan tarjolla. Neuvottelujen aikaansaamiseksi on Suomen ilmoitettava Saksalle, että sen on pakko katkaista suhteensa Saksaan ja pyydettävä, että Saksan hallitus siirtää pois joukkonsa.

Hackzellin mukaan hallituksen kantaa määrittäessä on ollut mukana Suomen marsalkka, jolle kuukausi sitten oli yksimielisesti uskottu valtionpäämiehen raskas tehtävä.

Hallitus toivoo, että eduskunta kuultuaan tämän selonteon hyväksyy yksinkertaiseen päiväjärjestykseen siirtymisen. Asia pannaan pöydälle seuraavaan täysistuntoon, joka samana iltana klo 20. Istunto lopetetaan klo 19.

​Istunto 79 Lauantaina 2. syyskuuta 1944 klo 20

Pöytäkirja: 79. Lauantaina 2 p. syyskuuta 1944

Ulkopuolella päiväjärjestyksen esitellään valtioneuvoston tiedonanto rauhanomaisten suhteiden palauttamisesta Suomen ja Neuvostoliiton välille.

Keskustelun aikana ehdottaa edustaja Virkkunen edustaja Salmialan kannattamana näin kuuluvan päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodon: ”Kuultuaan hallituksen tiedonannon eduskunta katsoo, että ei ole takeita siitä, että hallituksen ehdottamat toimenpiteet johtaisivat rauhaan, joka turvaa maan itsenäisyyden, jonka tähden näihin toimenpiteisiin ei ole ryhdyttävä, ja siirtyy päiväjärjestykseen.”

Edustaja Saarinen ehdottaa edustaja Wainion kannattamana asian panemista pöydälle seuraavan maanantain täysistuntoon. Ehdotuksesta äänestetään, mutta pöydällepanon kannattajat jäävät vähemmistöön, asian käsittely jatkuu.

Keskustelun päätyttyä toimitetaan äänestys. Vastakkain ovat puhemiehen ehdotus ja edustaja Virkkusen ehdotus. Puhemiehen ehdotusta kannattavat äänestävät ”jaa”, edustaja Virkkusen ehdotusta kannattavat äänestävät ”ei”.

Ensimmäisen äänestyksen tulos on 108 jaa- ja 45 ei-ääntä, 1 tyhjä; poissa 45.

Edustaja Salmiala pyytää tämän jälkeen avointa äänestystä. Puhemies kehottaa niitä nousemaan, jotka kannattavat avointa äänestystä. Kun tämä on tapahtunut, toteaa puhemies avoimen äänestyksen toimitettavakasi.

Avoimen äänestyksen tulos on 113 jaa- ja 43 ei-ääntä; poissa 43.

Hallitus on saanut eduskunnan hyväksynnän ehdotukselleen.

Lisätietoa äänestyksestä

​Istunto 81 maanantaina 4. syyskuuta 1944 klo 21

Pöytäkirja: 81. Maanantaina 4 p. syyskuuta 1944

Pääministeri Hackzell antaa valtioneuvoston tiedonannon. Tasavallan presidentti Mannerheim on määrännyt pääministerin sen valtuuskunnan puheenjohtajaksi, jonka tehtävänä on neuvotella neuvostohallituksen kanssa rauhasta. Hallitus haluaa valtuuskunnan lähdön hetkellä olla selvillä, nauttiiko se edelleen eduskunnan täyttä luottamusta.

Selonteon jälkeen puhemiesneuvoston ehdotus asian panemisesta pöydälle eduskunnan seuraavaan täysistuntoon hyväksytään. Eduskunnan seuraava istunto samana iltana klo 23. Täysistunto 81 lopetetaan klo 21:47.

​Istunto 82 maanantaina 4. syyskuuta 1944 klo 23

Pöytäkirja: 82. Maanantaina 4 p. syyskuuta 1944

Ulkopuolella päiväjärjestyksen esitellään valtioneuvoston tiedonanto rauhanneuvotteluja edeltäneistä toimenpiteistä.

Keskustelun jälkeen ja puhemiehen julistettua sen päättyneeksi puhemies esittää eduskunnan hyväksyttäväksi päiväjärjestykseen siirtymisen, jonka sanamuoto on ”Saatuaan tiedonannon eduskunta siirtyy päiväjärjestykseen”. Muuta ehdotusta ei ole tehty ja puhemies toteaa eduskunnan yksimielisesti hyväksyneen puhemiehen ehdotuksen yksinkertaisesta päiväjärjestykseen siirtymisestä.

Hallitus on näin saanut eduskunnan luottamuksen. Suomi aloitti rintamalla aselevon samana päivänä 4. syyskuuta kello 8.00. Myös Neuvostoliitto lopetti sotatoimet seuraavana päivänä.

​Istunto 90 tiistaina 19. syyskuuta 1944 klo 6

Pöytäkirja: 90. Tiistaina 19 p. syyskuuta 1944

V.t. pääministeri von Born antaa valtioneuvoston tiedonannon ja esittää hallituksen puolesta eduskunnalle ehdotuksen välirauhansopimukseksi. Ehdotus on tuloksena neuvotteluista, joita on käyty Moskovassa syyskuun 8. päivästä alkaen. V.t. pääministeri lukee ääneen edellisenä yönä valtuuskunnalta Moskovasta saapuneen sähkeen, joka päättyy lauseeseen: ”Vastaus välttämätön heti ja viimeistään huomenna klo 12 päivällä mennessä.”

Von Born toteaa ”huomenna” olevan tänä päivänä, sillä sähke on lähetetty edellisenä iltana. Harkitessaan välirauhan ehdotusta ”hallitus on tullut siihen käsitykseen, että emme nykyhetkellä voi olla näitä ehtoja hyväksymättä …”.

Hallitus odottaa eduskunnan hyväksyvän hallituksen ehdotuksen, että kysymyksessä oleviin välirauhan ehtoihin suostutaan ja että valtuuskunta valtuutetaan allekirjoittamaan neuvottelujen tuloksena syntynyt sopimusehdotus.

Puhemiesneuvosto ehdottaa asian panemista pöydälle eduskunnan seuraavaan täysistuntoon. Ehdotus hyväksytään ja asia pannan pöydälle eduskunnan seuraavaan täysistuntoon. Seuraava täysistunto samana aamuna klo 7. Istunto 90 lopetetaan klo 6:37.

​Istunto 91 tiistaina 19. syyskuuta 1944 klo 7

Pöytäkirja: 91. Tiistaina 19 p. syyskuuta 1944

Ulkopuolella päiväjärjestyksen esitellään valtioneuvoston tiedonanto välirauhan neuvotteluista.

Puhemiehen esittämä menettelytapa hyväksytään.
Keskustelun jälkeen ja puhemiehen julistettua sen päättyneeksi puhemies esittää eduskunnan hyväksyttäväksi päiväjärjestykseen siirtymisen, jonka sanamuoto on ”Saatuansa tiedonannon eduskunta siirtyy päiväjärjestykseen”.
Kun muuta ehdotusta ei ole tehty, puhemies toteaa eduskunnan yksimielisesti hyväksyneen puhemiehen ehdotuksen yksinkertaiseen päiväjärjestykseen siirtymisestä. Asia on loppuun käsitelty.

Hallitus sai eduskunnalta hyväksynnän välirauhansopimuksen ehtoihin suostumisesta ja valtuuskunta valtuudet allekirjoittaa sopimusehdotus.

Välirauhan ehdot

• Suomi luovutti Neuvostoliitolle talvisodassa menetettyjen alueiden lisäksi Petsamon ja joutui vuokraamaan Porkkalan 50 vuodeksi

• Saksan joukot oli karkotettava maasta ja saksalaisten omaisuus luovutettava liittoutuneille.

• Suomen oli supistettava armeijansa vahvuus 42 000 mieheen.

• Sotakorvaukset ja korvaus luovutetulta alueelta viedystä ja hävitetystä omaisuudesta.

• Neuvostoliiton vastaiset ja ”fasistiset” järjestöt piti lakkauttaa pysyvästi.

• Sotarikolliset piti tuomita.

Eduskunta mukana rauhanteossa vuonna 1944 -tietopaketti | Pitkä parlamentti ja jatkosodan päättyminen | Kevään 1944 rauhantunnustelut | Syksyn 1944 tapahtumat | Lähteet ja oheismateriaalia ​