Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tämän tietopaketin tarkoituksena on tuoda esille, kuinka eduskunta työskenteli sota-aikana vuosina 1939−1944.
Talvisodan aikana eduskunta työskenteli Kauhajoella, jatkosodan aikana Helsingissä. Vaikka työskentely-ympäristö oli erilainen, sotatilanne vaikutti eduskunnan toimintaan samalla tavalla molemmissa sodissa. Hallituksen asema vahvistui, eduskunnan heikkeni. Tässä tietopaketissa tuon esille myös muita piirteitä eduskunnan työstä sota-aikana.
Teksti: Timo Turja, joulukuu 2015, sähköposti: etunimi.sukunimi@eduskunta.fi
Heinäkuussa 1939 valittu eduskunta istui aina kevääseen 1945 asti. Tätä kuusi vuotta istunutta eduskuntaa kutsutaan pitkäksi parlamentiksi.
Eduskunnan institutionaaliset rakenteet pysyivät muuttumattomina koko sodan ajan.
Välirauhan aikana J. K. Paasikivi lähetti hallitukselle viestin, että neuvoteltaessa neuvostoliittolaisten kanssa "pyydän välttämään liiallista juridikointia, sillä Kreml ei ole mikään kihlakunnanoikeus".
Kaikissa sotaakäyvissä demokratioissa toimeenpanovallan valta kasvoi lainsäädäntövallan kustannuksella.
Eduskunta on instituutio, mutta samalla se on myös ihmisten yhteisö.