​Valtion hallinto

Valtiosääntö ohjaa myös valtion hallinnon toimintaa. Valtion hallinnon tehtävänä on toimeenpanna eduskunnan säätämät lait.

​Valtioneuvosto

Valtion hallinnon ylimpänä elimenä on valtioneuvosto. Se muodostuu pääministerin ja muiden ministerien muodostamasta kokoonpanosta, joka tekee päätöksiä perustuslaissa sille määrätyistä tehtävistä tai niistä asioista, joita ei ole säädetty tasavallan presidentin tai muun viranomaisen toimivaltaan. Valtioneuvosto siis käyttää yleistä hallinnollista toimivaltaa Suomessa.

Valtiovarainministeriöllä on erityinen asema valtion hallinnon kehittäjänä. Ministeriö ohjaa muun muassa valtion taloushallintoa, hankintatoimea, henkilöstöpolitiikkaa ja kiinteistö- ja toimitilahallintaa.

​Valtion hallinnon tasot

Valtion hallinnossa on kolme eri tasoa: keskus-, alue- ja paikallishallinto. Valtion keskushallinto muodostuu ministeriöistä ja niiden alaisuudessa toimivista virastoista ja laitoksista. Kaikkiaan valtion keskushallinnon organisaatioita on noin 90 ministeriöt mukaan luettuina. Valtion virastoista ja laitoksista huomattavimmat ovat Opetushallitus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Liikennevirasto ja Viestintävirasto. 

Vuodesta 2010 lähtien valtion aluehallinnosta ovat vastanneet Aluehallintovirastot (AVI) sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY). Aluehallintovirastot vastaavat lainsäädännön toimeenpanosta, ohjauksesta ja valvonnasta omalla alueellaan. Niiden tavoitteena on edistää oikeusturvaa, hyvinvointia ja turvallisuutta. Virastot esimerkiksi järjestävät koulutusta opettajille, valvovat hoitokotien toimintaa, tarkastavat anniskelupaikkoja sekä seuraavat työpaikkojen työturvallisuutta. 

ELY-keskukset hoitavat valtionhallinnon alueellisia toimeenpano- ja kehittämistehtäviä. Ne pyrkivät edistämään hyvän elinympäristön kehittämistä ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Keskukset esimerkiksi järjestävät maakuntansa yrityksille neuvontaa ja rahoitusta, pitävät huolta liikenneväylistä, ohjaavat rakentamista ja vastaavat luonnonsuojelualueista.

​Paikallishallinto

Valtion paikallishallinnosta vastaavat erilaiset virastot: poliisilaitokset, ulosottolaitokset sekä työ- ja elinkeinotoimistot. Viime vuosina paikallisviranomaisten toimialueet ovat laajentuneet nykyisten maakuntien suuruisiksi tai jopa koko valtakunnan laajuisiksi. Näin kävi vuonna 2020, kun valtion entiset hallinnolliset paikallisviranomaiset, maistraatit, lakkautettiin ja perustettiin valtion yhteinen digi- ja väestötietovirasto. Se pitää rekisteriä Suomen väestöstä ja rakennuksista ja tuottaa erilaisia digitaalisia palveluita. Vuoden 2023 alussa maassamme oli 11 poliisilaitosta, 65 ulosottoviraston toimipaikkaa ja 15 työ- ja elinkeinotoimistoa.

Valtioneuvoston ja ministeriöiden ohjauksessa myös erilaiset muut organisaatiot voivat käyttää julkista valtaa. Esimerkiksi paikalliset riistanhoitopiirit myöntävät metsästäjille pyyntilupia, metsänhoitoyhdistykset valvovat istutuksia. Nämä organisaatiot muodostavat ns. välillisen valtionhallinnon, joka tukee valtion viranomaisia tehtävien hoitamisessa.

Perustuslaki takaa kunnille itsehallinnon ja verotusoikeuden. Kunnat voivat itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa järjestää asukkaidensa tarvitsemat palvelut. Käytännössä valtion viranomaiset tekevät kuitenkin tiivistä yhteistyötä kuntien hallintoon kuuluvien viranomaisten kanssa.

Päivitetty 20.12.2022.