Suomi miehitti Itä-Karjalaa jatkosodan asemasotavaiheessa vuosina 1941–1944. Liisa Vuonokari-Bomström tutkii väitöskirjassaan sotasaalisarkistoa miehityshallinnon välineenä. Tutkimus yhdistää kriittisellä otteella arkistotiedettä sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaan.

Sotasaalisarkisto tarkoitti kirja- ja asiakirja-aineistoa, jonka vetäytynyt vihollinen oli jättänyt Itä-Karjalaan. Tutkimus kysyy, miten kirjallista sotasaalista hyödynnettiin suomalaisen Itä-Karjalan rakentamisessa.

Sotasaalisarkistoa johtamaan lähetetty Pentti Renvall pyrki vakiinnuttamaan arkistotoimen Äänislinnan (Petroskoi) maakunta-arkistoksi ja kirjastoksi. Tutkimus osoittaa, että miehitysalueen arkistotoimen järjestäminen koettiin tärkeäksi päämääräksi sodan poikkeusoloissa, koska kirjallinen aineisto oli avain alueen hallintaan ja suomalaistamiseen.

Miehityshallinnossa oli vallalla ideologia, joka pyrki suomensukuisten heimojen yhdistämiseen ns. Suur-Suomeksi. Miehityshallinto kohteli paikallisia asukkaita heidän etnisen alkuperänsä mukaan: ”epäkansallisiksi” – siis ei suomensukuisiksi – määritellyt paikalliset suljettiin keskitysleireihin. Kirjojen ja arkistojen kokoamisen suorittava työ teetettiin sotavangeilla ja keskitysleirien työvoimalla.

Sotasaalisarkistot siirrettiin kesällä 1944 eri puolille Suomea Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alta. Sotasaaliskokoelmat jouduttiin kuitenkin palauttamaan Neuvostoliittoon vielä saman vuoden kuluessa.

Verkkojulkaisu: Itä-Karjalan sotasaalisarkisto miehityshallinnon välineenä ja Suur-Suomen rakentajana 1941–1944

Näillä sivuilla esittelemme kiinnostavia kirjoja, artikkeleita, verkkojulkaisuja tai -sivustoja Eduskunnan kirjaston aihealueilta. Tutustu myös aiempiin suosituksiin.