​​​Muistitietotutkimus on Suomessa vakiintunut tarkoittamaan suullisten ja kirjallisten muisteluaineistojen pohjalta tehtyä tutkimusta. Oral history -termistä se eroaa nimenomaan siinä, että aineistoina voivat olla myös nykyhetkestä kertovat kirjalliset muistitietokeruut. Etnologit ja folkloristit ovat historiantutkijoita aktiivisemmin kehittäneet tieteenalan teoriaa ja tutkimuskäytäntöjä.

Ulla Savolaisen ja Riikka Taavetin toimittama kokoomateos Muistitietotutkimuksen paikka on läpileikkaus suomalaisesta 2020-luvun muistitietotutkimuksesta. Paikalla tarkoitetaan muistitietotutkimuksen suhdetta tieteenaloihin, tutkimussuuntiin ja yhteiskunnallisiin konteksteihin, joihin muistitieto ja sen tutkimus kytkeytyvät. Muistitietotutkimus on Suomessa aktiivista, mistä kertoo esimerkiksi Muistitietotutkijoiden verkosto FOHN (Finnish Oral History Network) ja sen säännöllisesti järjestämät kansainväliset symposiumit. 

Eduskunta on suomalaisessa ja kansainvälisessäkin muistitietokentässä poikkeuksellinen toimija, koska Eduskunnan kirjastossa on kerätty haastattelemalla muistitietoa entisiltä kansanedustajilta vuodesta 1988 lähtien. Haastattelukokoelma​ on ainutlaatuisen laaja (450 haastattelua), pitkäikäinen ja ammattimaisesti ylläpidetty.

Eduskuntakin on muistitietotutkimuksen paikka, mistä on oma artikkelinsa kokoomateoksessa. ​​”Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu” : veteraanikansanedustajien muistitiedon erityispiirteistä / Joni Krekola. Artikkeli julkaisussa: Muistitietotutkimuksen paikka : teoriat, käytännöt ja muutos.

​ Teos verkkojulkaisuna​
Saatavuus Eduskunnan kirjastossa ​

Näillä sivuilla esittelemme kiinnostavia kirjoja, artikkeleita, verkkojulkaisuja tai -sivustoja Eduskunnan kirjaston aihealueilta. Tutustu myös aiempiin suosituksiin.​