Wettenstrand, Tuija: Nimeke: alanimeke. Punaisten panssarijuna 1918. Helsinki, Into-kustannus, 2017. 260 s.
Suomi juhlii kuluvana syksynä satavuotista itsenäisyyttään. Kun vuosi vaihtuu, muistelun kohde muuttuu sisällissodan kansalliseksi tragediaksi. Wetterstrandin tietokirja lisää tuoreen näkökulman paljon tutkittuun aihepiiriin.
Punaisten panssarijunan kyydissä lukija pääsee kurkistamaan lyhyen mutta verisen sisällissodan kaoottisiin tunnelmiin. Punaiset saivat panssarijunia Venäjältä, mutta myös omien panssarijunien valmistus aloitettiin Fredriksbergin eli nykyisen Pasilan konepajalla. Kirjassa on seurattu tarkkaan panssarijuna 1:n eli ensimmäisen omatekoisen panssarijunan ja sen miehistön vaiheita.
Rautatiet olivat sisällissodan hermoverkosto, jonka hallinnasta käytiin kiivaita taisteluita. Panssarijunilla oli pelotevaikutusta. Niitä käytettiin tehokkaasti punaisten joukkojen tukena, mutta junista saatu sotilaallinen hyöty jäi toivottua pienemmäksi. Panssarijunien miehistöille vaadittiin ankaria rangaistuksia, joita kuitenkin lievensi se, että helsinkiläismiehiä ei tunnettu pidätyspaikkakunnilla.
Saatavuus Eduskunnan kirjastossa
Näillä sivuilla esittelemme kiinnostavia kirjoja, artikkeleita, verkkojulkaisuja tai -sivustoja Eduskunnan kirjaston aihealueilta. Tutustu myös aiempiin suosituksiin.