​​​Kirjaston aineistopalvelut 

​​Paikallisaineiston lainausmäärät jatkavat pandemian jälkeisellä verrattain alhaisella tasolla. Samalla tutkija-asiakkaiden suhteellinen osuus lainoista on kasvanut. Tämä korostaa entisestään kirjaston ja arkiston aineiston merkitystä tutkimukselle.

Aineiston hankinnassa elektronisen aineiston osuus kasvaa koko ajan. Pääosa hankintabudjetista meneekin jo eduskunnalle hankitun elektronisen aineiston lisensseihin, mikä on seurausta hintojen jatkuvasta noususta. Vielä toistaiseksi olemme kyenneet hankkimaan riittävästi uutta tutkimuskirjallisuutta sekä säilyttämään myös painetun aineiston ajankohtaisuuden ja relevanssin. Odotettavissa kuitenkin on, että hankittavan aineiston priorisointi ei tulevaisuudessa ainakaan helpotu. 

Kaukopalvelun tilausmäärät kasvoivat monen vuoden jälkeen. Venäjän hyökättyä Ukrainaan ei ole yllätys, että sotahistoriaan, Venäjään ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvällä aineistolla oli kysyntää. Kaukopalvelu ilmentää konkreettisesti kirjastoalan kansainvälisyyttä – aineistot ja kopiot liikkuvat rajojen yli ja täydentävät kirjaston omia kokoelmia. Yksi kaukopalveluntyön erityisosaamisista onkin tunnistaa oikeat ja kustannustehokkaat kansainvälisetkin hankintakanavat. 

Uuden tietotukistrategian yhtenä tavoitteena oli uudistaa kirjaston aineistopoliittiset linjaukset. Työ käynnistyi syksyn aikana. Aineistopolitikassa pyritään tunnistamaan kirjaston ydinaineistot suhteessa ydinasiakkaiden tiedontarpeisiin ja eduskuntainstituutioon sekä eduskuntaan, lainsäädäntöön ja politiikkaan kohdistuvan tutkimuksen tarpeisiin. Aineistopolitiikan ohjenuoraksi nostetaan eduskunta-asiakkaiden tarpeiden lisäksi entistä voimakkaammin myös tutkimuksen tiedontarpeet.