Kysymykseen on hankala vastata täsmällisesti. Suomen osalta määrän on arvioitu olevan 11,8–17,8 %.
Eri tutkimukset ovat päätyneet erilaisiin tuloksiin riippuen menetelmästä ja rajauksista, esimerkiksi siitä lasketaanko mukaan pelkät direktiivit vai myös asetukset. Lainsäädännön moninaisuus ja metodologian valinta tekevät aiheen tutkimisen haasteelliseksi.
Euroopan komission puheenjohtaja Jacques Delors esitti vuonna 1988 ennusteen, että peräti 80 % talous-, finanssi- ja sosiaalialan lainsäädännöstä juontuisi EU:sta vuoteen 1993 mennessä. Ennuste saavutti myytin aseman EU:n alueella. Sen jälkeen tehdyt tutkimukset eivät kuitenkaan tue Delorsin teoriaa.
Vuoden 2012 tutkimuksessa The Europeanization of Domestic Legislatures: The Empirical Implications of the Delor’s Myth in Nine countries, päädyttiin hyvin vaihteleviin tuloksiin 9 eri EU-maan osalta. Esimerkiksi Suomessa osuudeksi tuli 11,8 % ja Espanjan 35 % EU-peräistä lainsäädäntöä.
Suomen osalta EU:n vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön ovat tutkineet myös Matti Wiberg ja Tapio Raunio. Heidän mukaansa 17,8 % vuosien 1995–2015 aikana tehdystä lainsäädännöstä sisälsi sidoksen EU:hun.
Lisätietoa ja kirjallisuutta
The Europeanization of domestic legislatures : the empirical implications of the Delors' myth in nine countries / Sylvain Brouard, Olivier Costa, Thomas König, editors. New York : Springer, cop. 2012. 244 s.
─ Brouardin ym. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa
The Impact of the European Union on National Legislation / Tapio Raunio, Matti Wiberg. Center for European Integration Studies. Discussion Paper C 240, 2017.
EU:n vaikutus kansalliseen lainsäädäntöön : Delors-myytin komplementti pätee / Matti Wiberg.
Elektroninen artikkeli on käytettävissä Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa Edilex-palvelussa.
Faktabaari tarkistanut aiheeseen liittyvän väittämän 4.4.2017