​Äänioikeusikä on laskenut vaiheittain viimeisen vuosisadan aikana kahdestakymmenestä neljästä vuodesta kahdeksaantoista vuoteen. Viimeisimmät muutokset äänestysoikeusikään tehtiin vuoden 1995 vaalilainsäädöksen muutoksen yhteydessä.

1906

Vuonna 1906 toteutettiin suuri vaaliuudistus, jonka yhteydessä 1.10.1906 tuli voimaan laki Suomen suuriruhtinaanmaan vaaleista (26/1906). Tämän lain mukaan äänioikeuden yhtenä vaatimuksena oli 24 vuoden ikä. Päätöstä äänestysiän määräytymisestä perusteltiin sillä, ettei alle 24 vuotiaat olleet vielä tarpeeksi kypsiä tärkeän yhteiskunnallisen tehtävän suorittamiseen, eli äänestämään valtiollisissa vaaleissa. Lainvalmistelun yhteydessä harkittiin äänestysiän asettamista 21 vuoteen, joka oli ollut aikaisempien porvaris- ja talonpoikaissäädyn vaalien äänioikeusikänä.

1944

Vuonna 1944 valtiollisten vaalien äänestysikärajaa laskettiin kunnallistenvaalien tasolle, eli 21 vuoteen (840/1944). Lisäksi äänestysikä vastasi silloista täysivaltaisuusikää. Ikärajan muuttamista puolsi Suomessa tapahtunut asenteellinen muutos, johon vaikutti nuorten aikuisten jatkosodan aikana osoittama kypsyys. Lain valmistelun yhteydessä katsottiin tarpeelliseksi muuttaa täysivaltaisuusikä ja yleinen äänestysikä vastaamaan muiden Euroopan maiden ikärajoja (HE 92/1944).

1969

Vuonna 1969 alennettiin valtiollisten vaalien äänioikeus- ja täysivaltaisuusikä 20 vuoteen (342/1969) . Muutoksen myötä yhtenäistettiin valtiollisten- ja kunnallisten vaalien sekä täysivaltaisuuden ikärajat. Äänestysiän alentamista perusteltiin nuorten taloudellisella riippumattomuudella, poliittisella valveutuneisuudella sekä täysivaltaisuusikärajan- ja äänioikeusikärajan yhtenäistämisellä (HE 23/1969).

1972

Vuonna 1972 alennettiin äänioikeusikä sekä valtiollisissa vaaleissa että kunnallisvaaleissa 18 vuoteen (358/1972). Hallitus perusteli ikärajan laskemista nuorison kypsyydellä ja velvollisuuksilla, kuten esimerkiksi asevelvollisuudella ja verovelvollisuudella (HE 32/1972). Nuorille haluttiin tarjota mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon yhteisissä asioissa. Lisäksi alentamista puolsi Euroopan maissa tapahtunut kehitys vaalioikeusikärajojen alentamiseksi.

1995

Vuoden 1995 vaalilainsäädännön uudistuksessa äänioikeusikärajan määräytymispäivä muutettiin vaalivuotta edeltäneen vuoden viimeisestä päivästä vaalipäivään, joka keskimäärin alensi äänioikeusikää noin puolella vuodella (1643/1995). Muutoksen avulla pyrittiin parantamaan vaalien tarkoituksen toteutumista, eli kansan poliittisen tahdon selvittämistä tiettynä ajankohtana, eli varsinaisena vaalipäivänä (HE 175/1995). Samana vuonna perusoikeusuudistuksen yhteydessä äänioikeus liitettiin perusoikeuksiin (Laki Suomen hallitusmuodon 11 §:n muuttamisesta (1641/1995)).

Keskustelua ollaan käyty äänestysiän alentamisesta 16 vuoteen niin kunnallisvaaleissa kuin valtiollisissa vaaleissa. Keskustelua äänestysiän alentamisesta on innoittanut muun muassa kirkollisvaalien äänestysiän alentaminen vuonna 2007.

Äänestysikään liittyvää aineistoa Eduskunnan kirjastossa

Demokratiapolitiikan suuntaviivat. Helsinki, Oikeusministeriö, 2010. 188 s. Mietintöjä ja lausuntoja / Oikeusministeriö, 14/2010.
– Demokratiapolitiikan suuntaviivat -julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Nuoret ja ääni : nuoret eduskuntavaaleissa 2011 / Jussi, Ronkainen (toim.). Helsinki, Nuorisotutkimusverkosto & Nuorisotutkimusseura Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta, 2012. 112 s.
– Ronkaisen (toim.) julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Nuorten ääni - aikuisten uurna? : äänioikeusikärajatyöryhmän raportti.  Helsinki, Oikeusministeriö, 2010. 65 s. Mietintöjä ja lausuntoja / Oikeusministeriö, 49/2010.
– Nuorten ääni - aikuisten uurna? -julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Suomen valtiosääntö pääpiirteittäin / Robert Hermanson, Kaarlo Kaira. Helsinki, 1952. 280 s.
– Hermansonin ym. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Vaali- ja puoluelainsäädäntö / Lauri Tarasti, Jääskeläinen, Arto. Helsinki, Edita, 2014. 595 s.
– Tarastin ym. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Vaalilakien yhtenäistämistoimikunnan mietintö. Helsinki, Oikeusministeriö, 1997. 129 s. Komiteamietintö 1997:15.
– Vaalilakien yhtenäistämistoimikunnan mietintö – saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Vuoden 1966 vaalilakikomitean mietintö : 2, Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle valtiollisia vaaleja koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Helsinki, Oikeusministeriö, 1968. 48 s. Komiteanmietintö, A, 1968:2.
– Vuoden 1966 vaalilakikomitean mietintö – saatavuus Eduskunnan kirjastossa