​Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö Valtiontalouden tarkastusviraston taloudenhoidosta (O 4/2021 vp) on valmistunut tiistaina 15. kesäkuuta.

Valiokunta tuo mietinnössään eduskunnan käsiteltäväksi tekemiään merkittäviä valvontahavaintoja, jotka ovat periaatteellisesti tärkeitä niin eduskunnan budjettivallan kuin valtion taloudenhoidon ja talousarvion noudattamisen sekä hyvän hallinnon periaatteiden toteutumisen kannalta.

Osa valiokunnan havainnoista on sellaisia, joiden selvittäminen kuuluu hallitukselle (kaksi lausumaa), osa koskee eduskunnan omaa työtä (VTV:n pääjohtajan irtisanomiseen ja irtisanomismenettelyn vireillepanoa koskevien säännösten epäselvyys) ja osa Valtiontalouden tarkastusviraston taloudenhoitoa, erityisesti viraston taloushallinnon prosessien ja kontrollijärjestelyjen riittävyyttä. 

Pääjohtajan toiminta

Pääjohtajan vastuulla on johtaa valtionhallinnon ulkoista tarkastusta ja ohjata omalla toiminnallaan myös viraston toimintakulttuuria.

Valiokunta on arvioinut tarkastusviraston pääjohtajan toimintaa yksityiskohtaisesti arvioidakseen, onko tarkastusviraston taloudenhoidon lisäksi myös pääjohtajan toiminnassa noudatettu sääntöjä ja ohjeita, ovatko toimintaprosessit läpinäkyviä, toteutuvatko toiminnassa hyvän hallinnon periaatteet ja näyttääkö pääjohtaja julkisten varojen käytössä omalla toiminnallaan esimerkkiä tarkastettavilleen.

Valiokunta tarkastelee pääjohtajan toimintaa virkamatkustamiseen liittyen.  Tähän liittyviä tekijöitä ovat kanta-asiakaspisteiden käyttö sekä matka-asiakirjojen puutteellisuus ja yksittäiset laskutusepäselvyydet.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen valiokunnalle toimittamasta aineistosta on todennettavissa, että tarkastusviraston pääjohtajan matkalaskuista on tehty useita lisäselvityspyyntöjä virastolle. Palvelukeskus on toistuvasti pyytänyt virastoa täydentämään tietoja sekä toimittamaan puuttuvia kuitteja ja selvityksiä. Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnassa havaitut puutteet ovat poikkeuksellisia, eikä vastaavaa ole havaittu muualla valtionhallinnossa.

Pääjohtajan matkasuunnitelmien ja matka- ja kululaskujen hyväksyntä on käytännössä aina pääjohtajan alaisella. Tämä heikentää tarkoituksenmukaisuusharkintaa sekä kontrollien toimivuutta. Valiokunta nostaa mietinnössään esille myös sen, että tarkastusviraston työjärjestystä ja taloussääntöä on viraston organisaatiomuutosten myötä muutettu vuosina 2016—2020 usein, mikä on ollut omiaan hämärtämään vastuusuhteita ja heikentämään kontrollien toimivuutta.

Pääjohtajan toiminnan osalta mietinnössä käydään läpi lisäksi yksittäistapauksia, joiden osalta on esitetty epäilyjä virkatehtäviin palkkaamisesta/virkatehtävistä luopumisesta koskevan päätöksenteon asianmukaisuudesta tai joissa kysymys yksittäisten kulujen maksamisesta viraston määrärahoista on epäselvää. Lisäksi valiokunta käsittelee mietinnössään viraston johtamista ja henkilöstön työhyvinvointia.

Johtopäätöksenään valiokunta toteaa, että pääjohtajan toiminta on merkittävällä tavalla heikentänyt luottamusta Valtiontalouden tarkastusviraston oman taloudenhoidon asianmukaisuuteen sekä sisäisen valvonnan toimivuuteen ja vahingoittanut viraston julkikuvaa.

Valiokunta katsookin, että eduskunnan kansliatoimikunnan tulee selvittää, onko pääjohtajalla edellytyksiä eduskunnan virkamieslain mukaisesti jatkaa tehtävässään ja irtisanomisedellytysten täyttyessä saattaa asia eduskunnan täysistunnon päätettäväksi.

Valiokunta edellyttää muutoksia virkamatkoista kertyvien etujen ohjeisiin

​Valiokunta on mietinnössään kiinnittänyt huomiota siihen, että valtion matkahallinto ja sen ohjaus on nykyisellään hajautunut usealle toimijalle ja sen seurauksena ohjeistusta annetaan usealta taholta. Matkahallinnon osaamisen taso vaihtelee myös virastojen välillä paljon, ja viraston tulee olla hyvin perillä matkahallinnon hajautetusta ohjauksesta, jotta se löytää tarvitsemansa tiedon oikealta taholta. Valiokunta pitää tärkeänä, että käytännön neuvoja sisältävää valtioneuvoston matkustusohjetta voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin ministeriöiden lisäksi myös valtion virastoissa.

Valiokunta toteaa, etteivät virkamatkojen etuohjelmat ole toteutuneet valtion kannalta onnistuneesti. Valtionhallinnossa ei pitäisi olla epäselvyyttä siitä, että virkamatkoista kertyvät edut on käytettävä työnantajan hyödyksi. Merkittävänä puutteena valiokunta on pitänyt sitä, ettei etujen käyttöä ja annettujen ohjeiden toteutumista kyetä valvomaan. Näin ollen on epäselvää, onko esimerkiksi Finnair Plus-ohjelman pisteet jääneet käyttämättä tai onko niitä käytetty ohjeiden vastaisesti yksityisiin tarkoituksiin. Valiokunta on edellyttänyt virkamatkoista kertyvien etujen käytöstä selkeitä ja noudatettavissa olevia ohjeita.

Valiokunta pitää tärkeänä, että mietinnössä esiin nostettujen epäkohtien osalta ryhdytään asianomaisten tahojen osalta korjaaviin toimiin.

Valiokunnan yksimieliseen mietintöön sisältyy kaksi hallitukselle suunnattua koko valtionhallintoa koskevaa lausumaa. Ensimmäisessä pidetään hyvän hallintotavan turvaamisessa tärkeänä, että ylimmän johdon päätöksenteossa voitaisiin noudattaa ns. yksi yli yksi-periaatetta ja peräänkuulutetaan uudenlaista menettelytapaa ylimmän johdon toiminnassa havaittujen epäkohtien ilmoittamiseen. Toinen lausuma puolestaan koskee vaatimusta valtionhallinnon matkustamiseen liittyvän ohjeistuksen selkeyttämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi.  Yksittäisenä kysymyksenä nostetaan esille kanta-asiakkuusedut ja niistä virkamatkustamiselle tuleva taloudellinen tai muu oleellinen hyöty suhteessa etujen hankalaan hyödynnettävyyteen ja valvonnan vaikeuteen. 

​Tarkastusvaliokunnan mietintö  TrVM 2/2021