Eduskunnan suuri valiokunta antoi tänään lausunnon (SuVL 2/2019) valtioneuvoston selvityksistä, jotka koskevat Euroopan komission tiedonantoja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen lujittamisesta sekä oikeusvaltiokysymyksistä Suomen EU-puheenjohtajakaudella.
Suuri valiokunta päätti yhtyä asioissa valtioneuvoston kantaan korostaen perusteluissaan oikeusvaltioperiaatteen merkityksen ja lujittamisen tiettyjä näkökohtia.
Valiokunta äänesti muutosesityksestä. Lausuntoon jätettiin 1 eriävä mielipide.
Valtioneuvoston selvitykset (E 16/2019, E 17/2019) sekä myöhemmin tänään julkaistavat valiokunnan lausunnon ja eriävän mielipiteen voi lukea eduskunnan verkkopalvelussa mm. suuren valiokunnan sivulla.
Oikeusvaltioperiaate on keskeinen yhteinen arvo EU:ssa
Suuri valiokunta toteaa, että kaikki EU:n toiminta perustuu jokaisen jäsenvaltion vapaaehtoisesti ja demokraattisesti hyväksymiin perussopimuksiin. Valiokunta korostaa, että oikeusvaltioperiaate on keskeinen osa niitä yhteisiä arvoja, joiden kunnioittamiseen, ylläpitämiseen ja edistämiseen kaikkien jäsenvaltioiden tulee olla pysyvästi sitoutuneita.
Suuri valiokunta yhtyy EU:n uuden strategisen ohjelman näkemykseen siitä, että demokratia- ja yhteiskuntamalliemme pohjana olevat yhteiset arvot ovat vapauden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin perusta Euroopassa. Oikeusvaltioperiaate toimii takeena sille, että näitä arvoja suojellaan hyvin, suuri valiokunta toteaa.
Oikeusvaltioperiaate liittyy kiinteästi myös demokratiaan ja perusoikeuksiin. Toimivaa demokraattista oikeusvaltiota ei voi olla ilman perus- ja ihmisoikeuksia ja toisaalta perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen edellyttää kansanvaltaa ja oikeusvaltiota, valiokunta toteaa ja viittaa myös Suomen valtiosäännön keskeisiin periaatteisiin.
Oikeusvaltioperiaatteella on suuren valiokunnan mukaan myös kansalaisten luottamusta unioniin, jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, talouskasvua, kauppaa ja investointeja vahvistava merkitys.
EU:n toiminnan oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi oltava koordinoitua
Komission esittämien toimien ensisijaisena tavoitteena on oikeusvaltiota suojelevan ratkaisun löytäminen yhteistyön ja keskinäisen tuen avulla. Ehdotukset koskevat tiedon lisäämistä ja yhteisen oikeusvaltiokulttuurin luomista, ennaltaehkäisevää toimintaa sekä reagointia unionitasolla kansallisten mekanismien pettäessä. Oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen on myös yksi Suomen EU-puheenjohtajakauden keskeisistä teemoista.
Suuri valiokunta toteaa, että ensisijainen vastuu oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen varmistamisesta on jäsenvaltioilla.
Unionitason toimissa pääpainon tulee olla ongelmien ennaltaehkäisyssä sekä keskusteluyhteyden ja keskinäisen yhteisymmärryksen luomisessa.
Valiokunta yhtyy valtioneuvoston arvioon siitä, että EU-tasolla on tehostettava reagointia, toimintaa ja valmiutta toteuttaa tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varottavia seuraamuksia tilanteissa, joissa kansalliset mekanismit pettävät ja oikeusvaltioon kohdistuvat uhkat ajankohtaistuvat.
Suuri valiokunta katsoo, että komission esitykset oikeusvaltioperiaatetta koskevasta vuosittaisesta tarkastelukierroksesta ja vuosikertomuksesta ovat hyviä askeleita oikeaan suuntaan. Valiokunta tukee myös valtioneuvoston tavoitetta siitä, että oikeusvaltiovuoropuhelu uudistetaan vielä Suomen EU-puheenjohtajakaudella tavalla, joka tekee vuoropuhelusta yleisen, oikeusvaltion tilaa EU:ssa koskevan vuosittaisen keskustelun.
Olennaista on, että EU:n välineet ja toiminta oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi eri foorumeilla ja politiikkasektoreilla tukevat toisinaan ja muodostavat koordinoidun kokonaisuuden, suuri valiokunta toteaa.
Suuren valiokunnan mukaan on tärkeää, että kaikkia jäsenvaltioita kohdellaan tasapuolisesti ja yhdenmukaisesti. Mekanismien on jatkossakin perustuttava puolueettomaan ja näyttöön perustuvaan lähestymistapaan, valiokunta toteaa.
Suuri valiokunta myös uudistaa arvionsa siitä, että EU:n rahoituskehykseen liittyvä lainsäädäntöehdotus talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, on periaatteellisesti tärkeä avaus, joka vahvistaa EU:n käytössä olevaa oikeusvaltiovälineistöä (ks. SuVL 12/2018).