​Kansalaisparlamentti on uusi osallistumisen muoto, jolla kehitetään suomalaista demokratiaa. Kutsu kansalaisparlamenttiin lähetettiin syyskuussa 30 000:lle satunnaisesti valitulle suomalaiselle. Heidän joukostaan valikoitui lopullinen 650 henkilön osallistujajoukko, joka on kuin kansa pienoiskoossa.

Kansalaisparlamentin tavoitteena on tuottaa arvio tietoon ja harkintaan pohjautuvasta kansalaismielipiteestä, jonka avulla voidaan lisätä julkisen keskustelun moniäänisyyttä ja päätöksenteon hyväksyttävyyttä. Åbo Akademin ja eduskunnan lisäksi järjestäjinä ovat Tampereen yliopisto, Sitra ja Stanfordin yliopisto. 

Kansalaisparlamentin teemat on valittu suoraan neljästä kansalaisaloitteesta, joista kolme on jo eduskunnan käsittelyssä, ja neljäs luovutettaneen eduskuntaan ensi keväänä. Kahdessa aloitteessa käsitellään huumausaineita, kahdessa taas bensiinin ja dieselin verotusta. 

Kansalaisparlamentin osallistujat kuulevat kahden päivän aikana asiantuntijoita ja keskustelevat moderoiduissa pienryhmissä. Keskusteluissa noudatetaan deliberatiivisen eli puntaroivan demokratian mallia ja se toteutetaan Stanfordin yliopiston kehittämän Deliberative Poll®-menetelmän mukaisesti.

Kansalaisparlamentti järjestetään kahtena marraskuun viikonloppuna. 450 osallistujaa keskusteli 4.–5.marraskuuta verkossa kameroin ja mikrofonein pienryhmissä. Asiantuntijakuulemisetkin järjestettiin webinaareina eli verkkoseminaareina. 

"Kokeilu verkossa onnistui yli odotusten: osallistujat pysyivät mukana koko viikonlopun ja teknisiä vaikeuksia oli yllättävän vähän. 11.–12. marraskuuta loput n. 200 osallistujaa kaikkialta Suomesta matkustaa Helsinkiin. He ovat eri ikäisiä, heillä on erilaiset koulutustaustat ja he ovat myös eri mieltä käsiteltävistä aiheista. Osallistujat keskustelevat pyöreissä pöydissä kasvotusten, ja asiantuntijakuulemiset järjestetään paikan päällä. Olemme jännittyneitä, mutta samalla luottavaisin mielin, sillä kaikki on tarkasti suunniteltu", kertoo professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista.

Keskustelujen päätteeksi osallistujien mielipiteet kartoitetaan ja niiden pohjalta tutkijatiimi laatii tuloksista raportin kansalaisaloitteita käsitteleville valiokunnille eduskunnassa.

"Kansalaisparlamentin tavoitteena on luoda rakentava keskusteluympäristö, jossa kaikkia kunnioitetaan ja kuunnellaan. Keskustelun apuna toimivat osallistujille etukäteen toimitettu puolueeton tietopaketti kansalaisaloitteiden aiheista ja asiantuntijat, jotka on valittu niin, että he ovat toisaalta neutraaleja ja toisaalta joko kansalaisaloitteiden puolesta tai niitä vastaan argumentoivia", sanoo professori Kaisa Herne Tampereen yliopistosta.

Lue lisää kansalaisparlamentista​​