Vaikka veropolitiikka kuuluu suurelta osin jäsenmaiden yksinomaiseen toimivaltaan, EU-yhteistyötä tarvitaan varsinkin välillisen verotuksen saralla yhtäältä EU:n sisämarkkinoilla rajatylittävästi toimivien yritysten toiminnan helpottamiseksi ja toisaalta veronkierron ja veropetosten torjumiseksi. Jälkimmäinen näkökulma on viime vuosina korostunut EU:n veropolitiikassa LuxLeaksin, Panaman papereiden ja Paratiisin papereiden kaltaisten verotietovuotojen seurauksena, mutta monet komission viimeaikaisista veropoliittisista ehdotuksista pyrkivät yhtä lailla edistämään yritysten toimintamahdollisuuksia sisämarkkinoilla.
Junckerin komissio aloitti veropoliittiset toimensa maaliskuussa 2015 annetulla verotuksen avoimuuspaketilla. Tätä seurasivat kesäkuussa 2015 julkaistu yhtiöverotusta koskeva toimintasuunnitelma ja sen pohjalta annetut lainsäädäntöehdotukset. Vaikka erityisesti toisen yhtiöveropaketin yhteistä (yhdistettyä) yhtiöveropohjaa koskevien ehdotusten käsittely neuvostossa on edennyt varsin hitaasti, edistystäkin on saavutettu. Jäsenmaat ovat jo hyväksyneet esimerkiksi avoimuuspakettiin sisältyneen ehdotuksen jäsenmaiden veroviranomaisten välisestä automaattisesta tietojenvaihdosta ja ensimmäiseen yhtiöveropakettiin sisältyneen ehdotuksen veronkierron vastaisesta direktiivistä. Myös niin sanotusta veroparatiisilistauksesta päästiin tällä viikolla sopuun. Varsinaiselle mustalle listalle joutui 17 EU:n ulkopuolista maata tai aluetta, minkä lisäksi laadittiin toinen lista, jolle kuuluvat 47 maata tai aluetta toimivat myös EU:n hyvän verohallinnon kriteeristön vastaisesti, mutta ovat sitoutuneet muuttamaan käytäntöjään vuoden 2018 tai 2019 loppuun mennessä. Listoja kritisoitiin tuoreeltaan muun muassa siitä, että niillä ei puututa eräisiin EU:n omien jäsenmaiden, kuten Luxemburgin, Irlannin ja Alankomaiden käytäntöihin joita voi pitää EU:n kriteeristön näkökulmasta kyseenalaisina.
Veroparatiisilistauksen lisäksi jäsenmaat pääsivät tällä viikolla sopuun myös komission vuosi sitten ehdottamasta rajat ylittävää sähköistä kaupankäyntiä koskevan arvonlisäverosääntelyn selkeyttämisestä. Tämä päätös liittyy kahteen nykyisen komission toimikauden loppuvaiheen veropoliittiseen prioriteettiin, eli digitaalisen talouden oikeudenmukaiseen verotukseen ja yhtenäisen eurooppalaisen arvonlisäveroalueen luomiseen. Digitaalisen talouden verotukseen liittyen komissio julkaisi syyskuussa tiedonannon, jonka pohjalta se aikoo antaa konkreettisia lainsäädäntöehdotuksia ensi maaliskuussa. Yhtenäisen eurooppalaisen alv-alueen osalta komissio etenee puolestaan huhtikuussa 2016 julkaisemansa alv-toimintasuunnitelman pohjalta. Nyt hyväksytyn sähköisen kaupankäynnin alv-kohtelua koskevan ehdotuksen lisäksi se on tehnyt viime viikkoina lopullisen alv-järjestelmän lainsäädännöllisiä kulmakiviä ja veroviranomaisten välistä alv-petosten vastaista yhteistyötä koskevia ehdotuksia, joita se täydentää ensi vuoden puolella vielä uutta alv-järjestelmää koskevilla yksityiskohtaisemmilla säädösehdotuksilla.
Komission veropoliittisten ehdotusten läpimenoa neuvostossa hidastavat usein jäsenmaiden keskenään ristiriitaiset intressit yhdistettynä neuvoston päätöksenteon yksimielisyysvaatimukseen verotuksen alalla. Komission puheenjohtaja Juncker ehdottikin viime syyskuussa unionin tilaa käsitelleessä puheessaan määräenemmistöpäätöksenteon lisäämistä neuvostossa muun muassa juuri verotuksen alalla. Veropolitiikan jähmeydestä huolimatta komissio on onnistunut puuttumaan veronkiertoon kilpailupolitiikan keinoja hyödyntäen. Koska valikoitujen yritysten suosiminen valtioiden ja monikansallisten yritysten välisissä verosopimuksissa katsotaan kilpailulainsäädännön nojalla laittomaksi valtiontueksi, komissio on voinut puuttua laittomiksi katsomiinsa verosopimuksiin Irlannin ja Applen sekä Luxemburgin ja Amazonin välillä sekä käynnistää tutkinnan Iso-Britannian verojärjestelyjen lainmukaisuudesta.
Vaikka Euroopan parlamentilla on EU:n veropolitiikassa vain neuvoa-antava rooli, se on käsitellyt erityisesti veronkiertokysymyksiä tällä vaalikaudella erittäin aktiivisesti. Sen aiempien TAXE- ja TAXE 2-erityisvaliokuntien mietintöjen pohjalta hyväksytyt päätöslauselmat saavat jatkoa ensi viikolla, kun täysistunnossa äänestetään viime kuussa työnsä päätökseen saaneen PANA-tutkintavaliokunnan suosituksesta. Parlamentin toistuvasti esittämät vaatimukset ovat taustalla myös siinä, että komissio on alkanut valmistella aloitetta tietovuotojen kautta esille tulevien väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi. Vielä on tosin epävarmaa, ehdottaako komissio maaliskuussa 2018 sitovaa lainsäädäntöä vai vapaaehtoista suositusta.