​Yksi nykyisen komission painopisteistä on ollut unionin digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen puuttumalla kansallisiin sähköisen toiminnan esteisiin verkossa. Tavoitetta edistämään komissio on ehdottanut vuodesta 2015 lähtien digitaalisten sisämarkkinoiden strategian mukaisesti kolmeakymmentä lainsäädäntöehdotusta, jotka alun perin oli määrä saattaa päätökseen vuoden 2018 loppuun mennessä. Lokakuussa näistä ehdotuksista oli toimielinten välisissä neuvotteluissa vielä yksitoista. Syksyn aikana lainsäädäntötyössä on kuitenkin edetty ja muutamia ehdotuksia on hyväksytty koskien muun muassa muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskevaa sääntelyä, televiestintäsääntelyn uudistamista sekä audiovisuaalisia mediapalveluja koskevien sääntöjen uudistamista. Digitalouteen liittyy myös komission kyberturvallisuusehdotus, josta saavutettiin toimielinten välinen poliittinen yhteisymmärrys tällä viikolla Strasbourgissa. Kerran jo täysistunnon hylkäämä digitaalisia tekijänoikeuksia koskeva parlamentin kanta neuvotteluihin saatiin puolestaan hyväksyttyä syyskuussa. Ehdotuksesta käydään parhaillaan toimielinten välisiä neuvotteluita.

Uutena aloitteena komissio julkaisi viime viikolla huhtikuun tekoälystrategiaa täydentävän jäsenmaiden sekä Norjan ja Sveitsin kanssa valmistellun koordinoidun suunnitelman tekoälyn kehittämisestä ja käyttämisestä Euroopassa. Suunnitelma perustuu 24 jäsenvaltion ja Norjan yhteistyötä koskevaan julkilausumaan ja sen tarkoituksena on koordinoida investointeja, edistää datan vapaata liikkuvuutta Euroopassa, tukea osaamista sekä kehittää tekoälyn luotettavuutta ja eettisyyttä. EU:n lähestymistavassa on painottunut tekoälyyn liittyvät eettiset kysymykset, joihin liittyen komission asettaman asiantuntijaryhmän odotetaan julkaisevan luonnoksensa EU:n eettisiksi ohjeiksi vielä tämän vuoden puolella ja lopullisen version pitäisi valmistua kansalaiskuulemisten jälkeen maaliskuussa. Kansallisten tekoälysuunnitelmien laatiminen on yhä kesken tai aloittamatta 23 jäsenvaltiossa Saksaa, Suomea, Ranskaa, Ruotsia ja Iso-Britanniaa lukuun ottamatta, mikä näkyy myös nyt julkaistussa suunnitelmassa väljinä, ei-sitovina yhteisinä toimina, joita päivitetään kansallisten suunnitelmien tarkentuessa. Tekoälyn eettisyydestä on tarkoitus käydä keskustelua myös globaalilla tasolla keväällä, kun EU järjestää kansainvälisen ministerien välisen tapaamisen. Kokouksen tavoitteena on saada aikaiseksi yhteisymmärrys tekoälyn hyödyntämisestä eettisesti. Haasteeksi voi muodostua Yhdysvaltojen ja Kiinan haluttomuus asettaa minkäänlaisia rajoitteita tekoälyn kehittämiselle.

Verkossa tapahtuvan toiminnan sääntelyyn voi nähdä sisältyvän myös EU:n disinformaation vastaiset toimenpiteet, jotka ovat toistaiseksi rajoittuneet lähinnä suositustyyppisiin toimiin ja viestinnän kehittämiseen. Verkkoalustojen tehtävänä on muun muassa ollut laatia alan toimijoita koskevat yhteiset käytännesäännöt sekä suunnitelmat niiden toimeenpanemiseksi. Jatkona näille toimenpiteille komissio ja korkea edustaja julkaisivat viime viikolla disinformaation torjuntaa koskevan suunnitelman, jonka tavoitteena on suojella kevään EU-vaalien riippumattomuutta ja julkista keskustelua parantamalla disinformaation havaitsemista, torjuntaa ja siitä tiedottamista. Suunnitelmalla täydennetään komission syyskuussa ehdottamia toimenpiteitä koskien poliittisen verkkomainonnan läpinäkyvyyttä ja henkilötietojen rikkomusmenettelyä, jota on tarkoitus vahvistaa siten, että poliittiselle puolueelle voitaisiin määrätä sakkorangaistus, jos sen on todettu tietosuojasääntöjä rikkomalla pyrkineen vaikuttamaan EU-vaalien tulokseen. Toimielimet muodostavat vielä kantojaan asiaan, mutta Euroopan parlamentti hyväksyi viime viikolla alustavan kantansa, joka on vielä hyväksyttävä täysistunnossa. Vaikka myös monet yksityisen sektorin toimijat ovat sitoutuneet suojaamaan EU-vaaleja, asiantuntijat ovat kritisoineet ehdotettuja toimia liian heikoiksi. Epäilyjä on esitetty myös siitä, ehditäänkö tosiasiallisia muutoksia saamaan aikaiseksi ennen ensi kevään vaaleja.

Nykyisen EU-puheenjohtajamaa Itävallan yrityksistä huolimatta neuvosto ei ole onnistunut muodostamaan yhteistä kantaa sähköisen viestinnän tietosuojaa koskevaan ehdotukseen. Erityisesti Ranska ja Saksa ovat katsoneet, että yksityiskohtia on vielä tarkennettava evästeiden, televiestintätietojen käytön ehtojen ja yksityisyysasetusten osalta.  Tavaroiden verkkokauppaa koskevan ehdotuksen hyväksymistä puolestaan hidastaa sen käsittelyn yhdistäminen hitaasti etenevään myyntidirektiiviehdotukseen. Kevään puheenjohtajamaa Romania on nostanut kautensa prioriteeteiksi muun muassa kyberturvallisuuden sekä innovaatiot ja digitalisaation, joten jäljellä olevista ehdotuksista neuvotellaan tiiviisti vielä ennen vaaleja. Romania on esimerkiksi jo nostanut verkkoalustojen läpinäkyvyyttä koskevan niin kutsutun P2B-ehdotuksen prioriteetikseen, jota koskevista neuvotteluista odotetaan kuitenkin haastavia parlamentin alustavan kannan ja neuvoston näkemyksen poiketessa huomattavasti toisistaan.