​Eduskunnan Brysselin-toimisto raportoi valikoidusti EU-uutisista viikoittaisella katsauksellaan. Kirjeen sisältö:

1. Euroopan parlamentti hyväksyi keskeiset ilmastolait – 55-valmiuspaketti pitkällä EU-lainsäädäntöprosessissa

2. Kyberturvallisuuspaketti

3. Viime viikon muut keskeiset tapahtumat

4. Alkavalla viikolla​

1. Parlamentti hyväksyi keskeiset ilmastolait – 55-valmiuspaketti pitkällä EU-lainsäädäntöprosessissa

Euroopan parlamentti hyväksyi tiistaina vuoden 2022 lopulla saadut neuvottelutulokset keskeisistä 55-valmiuspaketin (Fit for 55) osista. 55-valmiuspaketin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta eurooppalaisen ilmastolain mukaisesti. Kaikki viikolla hyväksytyt säädökset on vielä hyväksyttävä virallisesti neuvostossa. Sen jälkeen ne julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä ja astuvat voimaan 20 päivää myöhemmin.

Viikolla parlamentin hyväksymä keskeinen osa koko 55-valmiuspakettia, päästökauppajärjestelmän (ETS) uudistus, nostaa päästökauppajärjestelmän tavoitetasoa: kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä päästökauppaan kuuluvilla aloilla vuoteen 2030 mennessä 62 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Päästökauppajärjestelmän ilmaiset päästöoikeudet on määrä poistaa vaiheittain vuodesta 2026 alkaen. Tieliikenne ja rakennukset tulevat osaksi uutta päästökauppajärjestelmää vuodesta 2027 alkaen. Parlamentti hyväksyi myös meriliikenteen päästöjen sisällyttämisen päästökauppajärjestelmään ja lentoliikenteen päästökauppajärjestelmän uudistamisen. Suomelle tärkeänä kohtana jääluokitellut alukset huomioidaan päästökaupassa vuoteen 2030 asti. EU poistaa asteittain ilmailualan ilmaiset päästöoikeudet vuoteen 2026 mennessä ja edistää kestävien lentopolttoaineiden käyttöä.

Lisäksi parlamentti vahvisti sosiaalisen ilmastorahaston torjumaan energia- ja liikenneköyhyyttä. Sosiaalisella ilmastorahastolla tuetaan haavoittuvia ryhmiä, joihin rakennuksia, tieliikennettä ja polttoaineita koskevan uuden päästökauppajärjestelmän käyttöönotto fossiilisten polttoaineiden korkeampien hintojen kautta vaikuttaa eniten. Päästöoikeuksien myynnistä saatavat tulot sijoitetaan enintään 65 miljardin euron suuruiseen sosiaaliseen ilmastorahastoon. Jäsenmaat voivat käyttää rahastoon osoitettuja tuloja ilmastotoimia edistävillä toimilla ja investoinneilla. Toimiin voisi kuulua rakennusten energiatehokkuuden parantamista, rakennusten perusparannuksia, muihin kuin hiiliperäisiin energialähteisiin siirtymistä rakennusten lämmityksessä ja jäähdytyksessä, päästöttömän ja vähäpäästöisen liikkumisen ja liikenteen käyttöönottoa sekä toimia, joilla tarjotaan väliaikaista ja rajoitettua suoraa tulotukea. Suoran tulotuen on oltava tilapäistä, ja sitä on vähennettävä ajan mittaan. Sen enimmäismäärä voi olla 37,5 % maakohtaisten suunnitelmien kokonaiskustannuksista.

Parlamentti vahvisti myös hiilirajamekanismin, jonka tarkoituksena on puolestaan suojella EU:n teollisuutta ja kannustaa kolmansia maita päästövähennyksiin. Nimenomaisena tavoitteena on torjua hiilivuotoa, eli tilannetta, jossa teollisuutta siirtyisi EU:n ulkopuolelle. Mekanismi pyrkii tarjoamaan yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset uuden ilmastolainsäädännön vallitessa. Hiilirajamekanismin piiriin kuuluvat määrätyt teollisuudenalat: rauta ja teräs, sementti, lannoitteet, alumiini, vedyn tuotanto sekä sähkö.

55-valmiuspaketin EU-lainsäädäntöprosessi on nyt pitkällä. Aiemmin keväällä on vahvistettu lopullisesti henkilö- ja pakettiautojen CO2-päästönormit, maankäyttöä ja metsätaloutta koskeva osa (LULUCF), taakanjako (päästövähennykset päästökauppaan ja LULUCF:ään kuulumattomilla aloilla) sekä päästökauppajärjestelmää täydentävä markkinavakausvaranto. Neuvoston ja parlamentin on vielä vahvistettava tahoillaan neuvotteluissa saavuttamansa sopu energiatehokkuutta, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria ja uusiutuvaa energiaa koskevista osista. Kesken ovat: kestävät lentopolttoaineet (toimielinten väliset neuvottelut käynnissä) ja rakennusten energiatehokkuus (neuvottelut valmiit alkamaan parlamentin ja neuvoston vahvistettua omat kantansa). Lisäksi käsittelyssä on energiaverotusta koskeva osa. Tässä päätös on yksin ja yksimielisesti EU:n neuvostolla.

***

2. Kyberturvallisuuspaketti

Komissio hyväksyi tiistaina 18. huhtikuuta asetusehdotuksen koskien EU:n kybersolidaarisuutta. Komission mukaan asetusehdotuksella parannetaan EU:n kyberturvallisuuskapasiteettia tukemalla kyberturvallisuusuhkien havaitsemista ja tuntemusta, parantamalla kriittisten toimijoiden varautumista sekä vahvistamalla yhteistä kriisinhallintaa ja reagointivoimavaroja kaikissa jäsenmaissa. Ehdotukseen sisältyy muun muassa uusi kyberhätätilanteiden mekanismi. Mekanismilla tuetaan varautumistoimia, uuden EU:n kyberturvallisuusreservin perustamista ja taloudellisen tuen antamista keskinäistä apua varten.

Komissio ehdottaa myös kyberturvallisuuden EU:n laajuista suojakilpeä, jotta merkittävät kyberuhat voitaisiin havaita nopeasti ja tehokkaasti. Suojakilpi olisi EU:n kattava rakenne, joka koostuisi kansallisista ja rajat ylittävistä operaatiokeskuksista eri puolilla EU:ta. Lisäksi komissio esitteli kyberturvallisuusakatemian osana EU:n osaamisen teemavuotta 2023.

***

3. Viime viikon muut keskeiset tapahtumat

Euroopan parlamentissa

Euroopan parlamentissa oli täysistuntoviikko.

Kryptovaluutat. Parlamentti hyväksyi asetuksen kryptovarojen markkinoista. EU:n neuvoston on vielä omalta osaltaan vahvistettava asetus. Kryptovarojen markkinoita koskeva asetus (MiCA) on ensimmäinen EU-tason säädös, jota sovelletaan kryptovaroihin, kryptovarojen liikkeeseenlaskijoihin ja kryptovarapalvelun tarjoajiin. Asetuksen tarkoituksena on suojella sijoittajia ja säilyttää rahoitusvakaus samalla kuin edistetään kryptovara-alan houkuttelevuutta. Lisäksi mepit hyväksyivät kryptovarojen siirtosäädöksen, esimerkiksi virtuaalivaluuttojen, siirroista ja niiden jäljittämisestä. Tarkoituksena on varmistaa, että kryptovarojen siirtotapahtumat pystytään jäljittämään ja epäilyttävät tapahtumat estämään muun rahaliikenteen lailla.

Metsäkatoasetus. Parlamentti hyväksyi lopullisen kantansa toimielinten väliseen neuvottelutulokseen metsäkatoasetuksesta. EU:n neuvoston on se vielä osaltaan hyväksyttävä. Metsäkatoasetuksen tarkoituksena on estää metsäkatoa aiheuttaneiden tuotteiden pääsy EU-markkinoille. Se koskee myös EU:n omaa tuotantoa. Tulevan asetuksen kohteena ovat soija, palmuöljy, kahvi, kaakao, nautakarja, puu ja kumi sekä näitä sisältävät tai valmistetut tuotteet.

Turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka. Parlamentti hyväksyi neuvottelukantansa torstaina 20. huhtikuuta lakiesityksiin, jotka koskevat EU:n yhteisen muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikan uudistamista sekä laillista maahanmuuttoa. Hyväkysytyt neuvottelukannat koskevat seuraavia lakiesityksiä: seulontamenettelyjen uudistus, turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta, kriisitilanteet ja pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansaisten asema.

EU:n Kiina-politiikka. Parlamentin täysistunnossa keskusteltiin tiistaina 18. huhtikuuta EU:n Kiina-politiikasta. Mepit painottivat, kuinka tärkeää EU:n yhtenäinen suhtautuminen Kiinaan on. EU:n ulkosuhde-edustajan Josep Borrell painotti (Twitter) EU:n yhtenäisyyttä neljän keskeisen elementin osalta: arvot ja oikeudet, taloudellinen turvallisuus, Taiwan ja Ukraina. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen (Euroopan komissio) samoin korosti EU:n yhtenäisyyden tärkeyttä Kiinaan liittyvien niin riskien kuin mahdollisuuksien osalta.

Energian varastointi. Parlamentin keskustelussa energianvarastoinnista enemmistö mepeistä näki, että energiavarastoinnilla on ratkaiseva rooli joustavuuden sekä energiavarmuuden varmistamisessa hiilineutraaliuteen siirryttäessä. Useat mepit korostivat myös innovaation ja joustavuuden merkityksen energiavarastoinnin kannalta ja totesivat, että on tärkeää kannustaa vähähiilisiin energialähteisiin, kuten vetyyn ja ydinvoimaan, energiavarmuuden varmistamiseksi. Lisäksi energiakomissaari Kadri Simson painotti jäsenmaiden roolia ohjeellisten varastointitavoitteiden asettamisessa. Komissiolla on tavoitteena, että kaasun varastointitaso olisi 90 prosenttia kapasiteetista marraskuun alkuun mennessä, mutta tavoite saavutetaan mahdollisesti jo loppukesästä (Financial Times).

Ukrainasta pakolla siirretyt lapset ja Putinista annettu pidätysmääräys. Parlamentti myös keskusteli täysistuntoviikolla Ukrainasta pakolla siirretyistä lapsista ja kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) antamasta pidätysmääräyksestä Vladimir Putinista. Poliittisten ryhmien edustajat tuomitsivat jyrkästi ukrainalaisten lasten karkottamisen Venäjälle ja pyysivät Putinin pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa. Ruotsin EU-ministeri Jessika Roswall sekä komission varapuheenjohtaja Vera Jourová korostivat, että kaikkien ICC:n sopimusmaiden on noudatettava määräystä.

Siviilikriisinhallinta. Mepit ilmaisivat halunsa vahvistaa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) siviilikriisinhallinnan ulottuvuutta. Hyväksytyn mietinnön (esittelijä Alviina Alametsä, Vihreät/EFA) mukaan jäsenmaiden tulisi hyödyntää toukokuussa hyväksytyksi tulevan uuden YTPP-siviilialan sopimusta vahvistaakseen strategista visiotaan siviilikriisinallinnasta selkeyttämällä sen roolia, tehokkuutta ja lisäarvoa.

EU:n nopean toiminnan joukot. Mepit ilmaisivat täysistunnossa hyväksymässään päätöslauselmassaan tukensa ajatukselle EU:n nopean toiminnan joukkojen perustamisesta.

Parlamentin linjaukset vuoden 2024 talousarvioon. Parlamentin oli tarkoitus myös hyväksyä linjauksensa komissiolta odotettavaan EU:n vuoden 2024 talousarvioon varten, mutta oma-aloitemietintö kaatui täysistunnossa ryhmien erilaisiin näkemyksiin raja-aitojen rakentamisen rahoittamisesta. Tuloksella ei arvioida olevan ole suoria seurauksia budjetin talousarvion käsittelyprosessiin (Politico).

Komissiossa

Kriisinhallintaa ja talletussuojaa koskeva kehys. Komissio hyväksyi tiistaina 18. huhtikuuta ehdotuksen EU:n nykyisen pankkien kriisinhallinta- ja talletussuojakehyksen mukauttamisesta ja vahvistamisesta (painopisteenä keskisuuret ja pienemmät pankit). Komission mukaan aiemmin monien keskisuurten ja pienempien ongelmapankkien tilanteeseen on haettu ratkaisua kriisinratkaisukehyksen ulkopuolelta. Ehdotus mahdollistaisi komission mukaan kaatuvan pankin hallitun poistumisen markkinoilta pankin koosta ja liiketoimintamallista riippumatta. Ehdotuksen tavoitteet ovat rahoitusvakauden säilyttäminen ja veromaksajien rahojen suojaaminen, reaalitalouden suojaaminen pankkien kaatumisen vaikutuksilta ja talletussuojan parantaminen.

Digitaalisten taitojen ja koulutuksen paketti. Komissio hyväksyi tiistaina 18. huhtikuuta EU:n osaamisen teemavuoden puitteissa kaksi ehdotusta neuvoston suosituksiksi. Ehdotuksessa neuvoston suositukseksi onnistuneen digitaalisen koulutuksen mahdollistavista tekijöistä jäsenmaita kehotetaan varmistamaan, että osallistava ja laadukas digitaalinen koulutus on kaikkien saatavilla. Ehdotuksessa neuvoston suositukseksi digitaalisten taitojen koulutustarjonnan parantamisesta huomioidaan kaikki koulutustasot – jäsenmaita kehotetaan aloittamaan digitaalisten taitojen tarjoaminen yhdenmukaisesti varhaisessa vaiheessa.

EU:n algoritmikeskus. Komission yhteinen tutkimuskeskus vihki käyttöön EU:n algoritmikeskuksen (ECAT). EU:n algoritmikeskus on osa digipalvelusäädöksen toimeenpanoa.

EU:n neuvostoissa

Moniääniosakerakenteiden direktiiviehdotus. Neuvosto vahvisti neuvottelukantansa keskiviikkona 19. huhtikuuta direktiiviehdotukseen moniääniosakerakenteista. Direktiivin tavoitteena on kannustaa pienten ja keskisuurten yritysten omistajia listaamaan osakkeensa ensimmäistä kertaa pk-yritysten kasvumarkkinoilla käyttäen moniääniosakerakenteita.

Muissa uutisissa

EU:n sirusäädös. Neuvosto ja parlamentti pääsivät poliittiseen sopuun EU:n sirusäädöksestä neljännen neuvottelukierroksen jälkeen. Parlamentti ja neuvosto pitivät myös kiinni EU:n 3,3 miljardin euron kaavaillusta rahoituksesta sirusäädökseen.

Julkiset kuulemiset ja kannanottopyynnöt

Viime viikolla julkaistut kannanottopyynnöt:

Ei uusia kannanottopyyntöjä.

Viime viikolla alkaneet julkiset kuulemiset:

Unionin pelastusmekanismi (arviointi).

Teknologiansiirtosopimuksia koskevat EU:n kilpailusäännöt (arviointi).

Kaikki Euroopan komission kannanottopyynnöt ja julkiset kuulemiset.

***

4. Alkavan viikon keskeiset tapahtumat

Euroopan parlamentissa

Euroopan parlamentissa on valiokuntakokouksia.

Yritysten kestävyys. Oikeudellisten asioiden valiokunta (JURI) hyväksyy kantansa direktiiviin yritystoiminnan kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta (tiistaina).

Ukrainan assosiaatiosopimus. Kansainvälisen kaupan valiokunta (INTA) äänestää ehdotuksesta EU:n ja Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen mukaisen ukrainalaisiin tuotteisiin sovellettavia kaupan myönnytyksien väliaikaisesta vapauttamisesta (keskiviikkona).

Puolustusteollisuus/yhteiset hankinnat. Teollisuusvaliokunta (ITRE) ja ulkoasiainvaliokunta (AFET) äänestävät uudesta EU:n välineestä, jolla kannustetaan jäsenmaita ostamaan puolustusteollisuuteen liittyviä tuotteita yhdessä (tiistaina).

55-valmiuspaketti/metaanipäästöt energia-alalla. Ympäristövaliokunta (ENVI) ja teollisuusvaliokunta (ITRE) hyväksyvät kantansa ensimmäiseen EU:n lainsäädäntöön metaanipäästöjen vähentämisestä energia-alalla (keskiviikkona).

Euroopan parlamentin vaalit 2024/tiedonvälitys. ING2-erityisvaliokunta hyväksyy ehdotuksensa, jolla pyritään torjumaan haitallisten ulkomaisten toimijoiden puuttuminen demokraattisiin prosesseihin tietojen manipuloinnin avulla, koskee erityisesti Venäjää ja Kiinaa (keskiviikkona).

Seksuaalinen häirintä EU:ssa. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta (FEMM) äänestää arviostaan EU:n toimielinten ja jäsenmaiden toimista seksuaalisen häirinnän torjumiseksi (tiistaina).

EU:n tekstiilistrategia. Ympäristövaliokunnan (ENVI) odotetaan hyväksyvän vaatimuksensa EU-lainsäädännöstä vaatteiden kestävän tuotannon edistämiseksi (torstaina).

Euroopan parlamentin viikkokatsaus.

Komissiossa

Patenttilainsäädäntö. Patenttien pakolliset lisensoinnit, standardien kannalta olennaiset patentit sekä lisäsuojatodistusten lainsäädäntö.

Tulliuudistus.

Lääkelainsäädäntö. Lääkelainsäädännön tarkistus, lainsäädännön tarkistus koskien lapsille ja harvinaisille sairauksille tarkoitettuja lääkkeitä sekä ehdotus suosituksista koskien mikrobilääkeresistenssin torjuntaa.

Komission kollegion tulevien kokousten esityslistat.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tapaa maanantaina Norjan pääministerin Jonas Gahr Støren ja osallistuu Pohjanmeren huippukokoukseen merituulivoimasta.

Sisämarkkinakomissaari Thierry Breton tapaa tiistaina Brysselissä taiwanilaisen puolijohdevalmistajan TSMC:n edustajia.

Komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis ja kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen tapaavat tiistaina Brysselissä Sitran yliasiamies Jyrki Kataisen.

Budjettikomissaari Johannes Hahn tapaa torstaina Tukholmassa Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin.

Kaikki komissaarien tapaamiset.

Neuvostoissa

Ulkoasiainneuvosto (maanantaina).

Maatalous- ja kalastusneuvosto (tiistaina).

Euroryhmä (perjantaina).

Talous- ja valtiovarainministerien epävirallinen kokous (perjantaina ja lauantaina).

Eurooppa-neuvoston ja EU:n neuvostojen kokouskalenteri.​