​Uutiskirjeen tiivistelmät perustuvat EU-asiakirjoihin ja muihin EU:ta seuraaviin medialähteisiin. Kirjeen eduskunnan sivustojen ulkopuolelle olevien linkkien yhteyteen on suluissa ilmaistu kohde, johon linkki aukeaa.

Alkavan viikon keskeiset tapahtumat

Euroopan parlamentissa on valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokouksia. Keskeisiä aiheita ovat pattereiden suunnitteluun, tuotantoon ja hävittämiseen liittyvät säännöt, metsäkadosta vapaiden tuotteiden asetus, sekä COVID-19:n sosioekonominen vaikutus lapsiin. Lisäksi parlamentissa järjestetään Euroopan nuorison teemavuoden 2022 päättäjäistapahtuma.

Komissiolta odotetaan pääomamarkkinoiden vahvistuspakettia, ja sen osana listaussäädöstä (Listing Act), Euroopan markkinarakenneasetuksen (EMIR) uudelleentarkastelua, sekä aloitetta maksukyvyttömyysmenettelyjen aineellisen oikeuden tiettyjen näkökohtien yhdenmukaistamiseksi. Lisäksi komissiolta odotetaan tasa-arvopakettia, ja sen osana vanhemmuuden tunnustusta jäsenmaiden välillä, sekä tasa-arvoelinten roolin ja itsenäisyyden vahvistamista. Komissiolta odotetaan myös toimia liittyen arvonlisäveroon digitaalisella ajalla sekä hallinnolliseen yhteistyöhön verotuksessa. Lisäksi komission johtavat varapuheenjohtajat Margrethe Vestager ja Valdis Dombrovskis osallistuvat Washington DC:ssä EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja teknologianeuvostoon.

EU:n neuvostoissa kokoontuvat euroryhmä (maanantaina), liikenne-, televiestintä ja energianeuvosto liikenneasioista (tiistaina), talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (tiistaina), liikenne-, televiestintä ja energianeuvosto televiestintäasioista (tiistaina), oikeus- ja sisäasioiden neuvosto (torstaista perjantaihin), työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys ja kuluttaja-asioiden neuvosto työllisyyden ja sosiaalipolitiikan osalta (torstaina), työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys ja kuluttaja-asioiden neuvosto terveysasioiden osalta (perjantaina), sekä maatalous- ja kalastusneuvosto (sunnuntaista ensi viikon maanantaihin). Lisäksi järjestetään EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokous (tiistaina).

Viime viikon keskeiset tapahtumat

Euroopan parlamentissa puolustusvaliokunta keskusteli nopeasta sotilaallisesta toimintakyvystä, komissaari Kadri Simson oli kuultavana teollisuusvaliokunnassa (vakuuttaen energian riittävän EU:ssa täksi talveksi) ja EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde talousvaliokunnassa (korkoja nostettava edelleen). Työllisyysvaliokunta sai päivityksen toimielinten välisistä neuvotteluista koskien 55-ilmastopakettiin sisältyvää ehdotusta sosiaalisesta ilmastorahastosta. Lisäksi parlamentissa viikolla ulkoasianvaliokunta hyväksyi YUTP- ja YTPP-vuosiraportit, perussopimusvaliokunta hyväksyi joukon ehdotuksia koskien liikkuvien EU-kansalaisten äänestysoikeutta sekä ympäristövaliokunta vahvisti kantansa jätteiden siirtoja koskeviin sääntöihin.

Komissio julkaisi kiertotalouspaketin, ehdotti Unkarin koheesiorahoituksen jäädyttämistä ehdollisuusasetukseen pohjautuen samalla suositellen muodollisesti Unkarin elpymisvarojen hyväksymistä, julkaisi ehdotuksen pakotteiden rikkomisen kriminalisoinnista, luonnosteli jäsenmaiden keskusteltavaksi keinoja Venäjän saattamisesta vastuuseen sotarikoksista (koskien Venäjältä jäädytettyjen varojen käyttötapoja sekä eritystä kansainvälistä tuomioistuinta sotarikosten käsittelyyn), sekä julkaisi globaalin terveysstrategian ja terveysalan valmiustasoa koskevan tilannekatsauksen. Lisäksi EU:n ja Afrikan unionin komissioiden edustajat tapasivat Brysselissä.

EU:n neuvostoissa tehtiin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alaa koskevia päätöksiä (kanta yhteishankintoja koskevan EDIRPA-välineen perustamisesta toimielinten välisiä neuvotteluja varten, kyberturvallisuuden vahvistaminen, joukko rauhanrahasto EPF:n muuta kuin Ukrainaa koskevia avustuspäätöksiä) sekä saavutettiin neuvottelukannat sirusäädökseen (Chips Act) ja Kosovon viisumivapauteen. Lisäksi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel tapasi Kiinan presidentin Xi Jinpingin.

Muissa uutisissa EU:n neuvoston ja parlamentin edustajat saavuttivat alustavan sovun meriliikenteen sisällyttämisestä päästökaupan piiriin. Lisäksi toimielinten edustajat saavuttivat alustavat sovut kulutusluottodirektiivistä, lainvalvontaviranomaisten välisestä tiedonvaihdosta, yleisestä tuoteturvallisuudesta sekä mahdollisuudesta asettaa Iso-Britannialle vastatoimia. Perjantaina järjestetyssä EU:n tulevaisuuskonferenssin seurantatilaisuudessa kansalaiset ilmaisivat halunsa nähdä tuloksia konferenssin ehdotusten toimeenpanosta. Presidentit Macron ja Biden tapasivat Washingtonissa, keskustelua Yhdysvaltojen tuoreesta veropaketista. Biden lupasi pakettiin myöhemmin tarkemmin määritettäviä pieniä muokkauksia (tweaks). Bundestag julisti vuosien 1932–1933 holodomorin Ukrainassa joukkomurhaksi.

1. Parlamentissa

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan parlamentin sivuille, ellei toisin mainita.

Tällä viikolla Euroopan parlamentissa on valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokouksia. Keskeisiä aiheita:

Patterit. Parlamentin ja neuvoston neuvottelijat pyrkivät pääsemään sopimukseen EU-säännöistä patterien suunnitteluun, tuotantoon ja hävittämiseen liittyen. Luonnos aihetta koskevasta lainsäädännöstä sisältää toimenpiteitä patterien kestävyyden ja niistä koituvan jätteen hallinnan parantamiseksi (perjantaina).

Metsäkato. Mepit pyrkivät pääsemään sopimukseen neuvoston kanssa metsäkadosta vapaiden tuotteiden asetuksesta. Uusi laki tekisi yhtiöille pakolliseksi todentaa huolellisuusvelvoitteen mukaisesti, etteivät EU:ssa myytäviä hyödykkeitä ole tuotettu metsäkadosta kärsineellä maalla missään päin maailmaa (maanantaina).

COVID-19:n sosioekonominen vaikutus lapsiin. COVID-19-erityisvaliokunta keskustelee pandemian vaikutuksista lasten ja teinien mielenterveyteen, koulusulkuihin ja etäoppimisen olosuhteisiin, haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tilanteeseen ja lasten oikeuksien suojelemiseen, sekä rokotuspolitiikkoihin (torstaina).

Euroopan nuorison teemavuoden 2022 päättäjäistapahtuma. Euroopan parlamentissa järjestettävässä tapahtumassa mepit, komissaarit, kansalaisyhteiskunnan edustajat ja suuri määrä nuoria ihmisiä osallistuvat teematapahtumiin koulutuksesta ja mielenterveydestä sekä keskustelevat vuoden saavutuksista (tiistaina).

Tarkempi ohjelma: Euroopan parlamentin viikkokatsaus

Päivittyvä lista Euroopan parlamentin valiokunnissa käsittelyssä olevista töistä (pdf)

VIIME VIIKOLLA EUROOPAN PARLAMENTISSA

Puolustusvaliokunta keskusteli nopeasta sotilaallisesta toimintakyvystä

Parlamentin puolustusvaliokunta (SEDE) keskusteli tiistaina 29. marraskuuta EU:n nopeasta sotilaallisesta toimintakyvystä (tallenne kokouksesta) (eduskunnan Brysselin-toimiston Twitter-seuranta) (Twitter). Asiantuntijavieraina keskustelussa olivat EU:n nopean sotilaallisen toimintakyvyn joukkoja (Rapid deployment capacity troops, RDC) koskevan analyysin (Euroopan ulkosuhdehallinto) laatineet Lontoon King's Collegen eurooppalaisen ja kansainvälisen politiikan professori Cristoph Meyer sekä Maastrichtin yliopiston kansainvälisten suhteiden apulaisprofessori Yf Reykers.

Euroopan ulkosuhdehallinto ilmoitti 15. marraskuuta EU:n perustavan 5000 sotilaan suuruiset nopean sotilaallisen toimintakyvyn joukot (Euroopan ulkosuhdehallinto). Cristoph Meyerin mukaan EU:n RDC-joukkojen tulisi kuitenkin olla kooltaan suuremmat, jopa 10 000 sotilasta. Meyerin mukaan RDC tulisi esittää julkisuudessa uutena avauksena EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa, ja joukkojen tulisi olla esillä julkisuudessa alusta saakka. Myös Yf Reykers korosti positiivisen aloituksen merkitystä RDC:lle. Reykers huomautti, että toistuvat epäonnistumiset EU:n sotilaallisten työkalujen toiminnassa ovat vähentäneet yleistä halukkuutta edistää EU:n taistelujoukkojen toimintaa, jonka vuoksi epäonnistumisten välttäminen RDC:n kanssa on entistäkin tärkeämpää.

Meyerin mukaan EU-kansalaiset vaikuttavat mielipidemittauksissa usein suhtautuvan melko positiivisesti EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Aiheen tietämys ei kuitenkaan ole laajalle levinnyttä, ja tämän kehittämisessä tarvitaan toimia EU:n instituutioilta, jäsenmailta sekä medialta, Meyer totesi. Meyerin mukaan jäsenmaat ovat aiemmin toisinaan luistaneet sitoumuksistaan EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Hän korostikin tarvetta muutokselle poliittisessa tahdossa, peräänkuuluttaen lisää poliittista tahtoa EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan edistämiseksi.

Reykers totesi, että jos Euroopan rauhanrahaston (European Peace Facility, EPF) (Euroopan komissio) rahoitusta ei saada kuntoon, sillä on negatiivista vaikutusta RDC:hen, sekä myös sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavaraan (Military Planning and Conduct Capability, MPCC) (Euroopan ulkosuhdehallinto). EPF:n varat, joita EU on käyttänyt suurelta osin Ukrainan tukemiseen, ovat lähes lopussa, ja työkalun rahoituksen saattamisesta kestävälle pohjalle on keskusteltu muun muassa ulkoasiainneuvostossa (EU:n neuvosto).  Reykersin mukaan MPCC tarvitsee lisää henkilökuntaa ja resursseja. Hän totesi myös, että RDC:n toiminnan suhdetta Naton joukkojen toimintaan tulee selvittää lisää.

Asiantuntijavieraiden puheenvuoroja seurasi keskustelua, jossa mepit kommentoivat puheenvuoroja ja aihepiiriä laajemmin, sekä esittivät kysymyksiä. Useampi alivaliokunnan meppi kysyi, miten RDC:n ja MPCC:n rahoitus turvataan. Kysymyksen katsottiin nivoutuvan yhteen EU:n monivuotisen rahoituskehyksen MFF:n uudelleenarvioinnin kanssa. Samoin keskustelussa nousi esiin kysymys RDC:n mahdollisesta roolista SEU:n artiklan 42.7 nojalla tapahtuvan yhteisen puolustuksen järjestämisessä.

Meppien kommenttien jälkeen keskustelu jatkui asiantuntijavieraiden vastauspuheenvuoroilla. Meyer muistutti realismista EU:n sotilaallisten työkalujen rahoituksen järjestämisessä. Rahoituksen lisäämisestä päättävät jäsenmaat, joista kaikki eivät välttämättä innostuneita asiasta, Meyer totesi. Hän kuitenkin kertoi ymmärtäneensä, että jäsenmaista esimerkiksi Saksa olisi halukas rahoittamaan RDC:n toimintaa. Toisaalta Meyer totesi, että halusta huolimatta rahoituksen realisoitumisessa voi kestää pitkäänkin. Reykersin näkemyksen mukaan RDC:n rahoitus olisi helpointa järjestää EPF:n kautta.

Reykersin mukaan RDC:n kehittäminen MPCC:n rakenteissa on paras vaihtoehto. EU-tason sotilaallisen toiminnan suunnittelu ja koordinointi tapahtuu tällä hetkellä suurelta osin hajautetusti jäsenmaissa ja olisi parempi, jos se tapahtuisi enemmissä määrin keskitetysti Brysselissä, Reykers jatkoi. Hänen mukaansa MPCC on kuitenkin tällä hetkellä aliresursoitu sekä taloudellisesti että henkilökunnan puolesta, ja se tarvitsee lisää henkilökuntaa ja resursseja.

Reykersin mukaan RDC:n käyttäminen SEU:n artiklan 42.7 mukaisissa EU:n yhteisen puolustuksen operaatioissa ei olisi sotilaallisesti kaikista viisain ratkaisu, jonka lisäksi se olisi päällekkäistä Naton toiminnan kanssa. RDC:tä on parempi käyttää esimerkiksi kriisinhallinnassa, Reykers totesi.

Toisessa keskustelussa viikolla puolustusvaliokunnassa aiheena oli sotilaallinen liikkuvuus (Agence Europe). EU:n ulkosuhdehallinnon turvallisuus- ja puolustusasioiden yksikön johtaja Stijn Mols kuvasi sotilaallisen liikkuvuuden olevan "yksi EU:n puolustusasioiden menestystarinoista". Hän korosti, että sotilaallisen liikkuvuuden vahvistaminen on nyt sodan palattua Eurooppaan entistä tähdellisempää.

Komissaari Kadri Simson: energia riittää tänä talvena

Parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta keskusteli tiistaina 29. marraskuuta energiakomissaari Kadri Simsonin kanssa. Simsonin mukaan EU:n energiatilanne tämän talven osalta on turvallinen (Agence Europe), ja energian pitäisi riittää. Simsonin mukaan EU:n kaasuvarastojen täyttöaste on tällä hetkellä hyvä (täyttöaste 94 % maanalaisissa varastoissa), jonka lisäksi tilannetta ovat auttaneet kaasun säästötoimet. Hänen mukaansa jäsenmaiden kaasunkulutus tippui keskimäärin 15 prosenttia elo-, syys- ja lokakuun aikana.

EKP:n pääjohtaja kuultavana parlamentin talousvaliokunnassa: korkoja edelleen nostettava, inflaatio mahdollisesti kiihtymässä

Parlamentin talousvaliokunta kuuli EKP:n pääjohtajaa Christine Lagardea neljännesvuosittaisen dialogin puitteissa. Keskustelu keskittyi euroalueen inflaatioon. Pääjohtaja Lagarde totesi, että korkoja on nostettava edelleen, sillä inflaation odotetaan edelleen kiihtyvän. Lokakuun 10,6 % inflaatiotahti oli tuskin inflaation huippukohta, Lagarde arvioi. Inflaatio tulee Lagarde mukaan kiihtymään, kunnes energian tukkumarkkinoiden hintojen nousu on siirtynyt energian vähittäismarkkinoille. Lagarde myös peräänkuulutti ei-rahapoliittisten keinojen käyttöä inflaatioon puuttumiseksi toivoen jäsenmailta "kohdennettuja, räätälöityjä ja väliaikaisia" talouspoliittisia toimia inflaatiopaineiden vähentämiseksi sekä kansalaisten ja yritysten suojelemiseksi hiontojen nousulta. Keskustelun aikana mepit jäsenet korostivat, että EKP:n ei pitäisi ottaa riskiä tukahduttaa taloutta ja iskeä edelleen pienemmän tulotason kotitalouksiin nostamalla korkoja liian nopeasti ja mahdollisesti kohtuuttomasti. He myös pyysivät myös lisätietoja siitä, mitä ollaan tekemässä ja mitä muutoksia saatetaan tarvita euroalueen talouksien suurten inflaatioerojen korjaamiseksi. Jotkut mepit jäsenet sanoivat, että tämän inflaation torjuntaan tarkoitettua korkotyökalua olisi mukautettava siten, että se vastaa erityisesti fossiilisten polttoaineiden osuutta, joka oli erityisen vastuussa korkeasta inflaatiosta. Toiset väittivät, että inflaation aiheuttaman tarjontapuolen taisteleminen nostamalla korkoja kysynnän vähentämiseksi ei ollut tarkoituksenmukaista, koska se vahingoitti erityisesti heikoimpia vähäisellä hyödyllä.

55-ilmastopaketti: sosiaalisen ilmastorahaston neuvotteluiden tilannekatsaus työllisyysvaliokunnassa

55-ilmastopakettiin kuuluvan sosiaalisen ilmastorahaston pääneuvottelija David Casa (EPP, MT) raportoi toimielinten välisten neuvotteluiden kulusta parlamentin työllisyysvaliokunnalle (EMPL) keskiviikkona 30. marraskuuta. Casa raportoi neuvotteluiden EU:n neuvoston kanssa edistyneen "ristiriitaisin" (mixed) tuloksin. Osapuolet ovat nyt kokoontuneet kaksi kertaa. Suoran toimeentulotuen osalta Casa raportoi edistyttäneen parlamentin kannan suuntaisesti. Samalla hän oli pessimistisempi kansallisten sosiaalisten ilmastosuunnitelmien yhteisrahoituksen toteutumisesta, asia, jonka EU:n neuvosto hylkäsi täysin kesäkuun kannassaan. Rahaston budjettirakenne on myös auki kytkeytyen keskusteluihin päästökauppajärjestelmästä, jonka EU:n neuvosto ja komissio haluavat laajentaa koskemaan myös kotitalouksia. Seuraava toimielinten välinen neuvottelu aiheesta on määrä järjestää 16. joulukuuta. Puheenjohtajamaa Tšekki on ilmoittanut halustaan löytää asiasta sopu vielä puheenjohtajakautensa aikana (Agence Europe).

Muuta parlamentissa tapahtunutta: YUTP- ja YTPP -vuosiraportit, liikkuvien EU-kansalaisten äänestysoikeus, jätteiden siirtoja koskevat säännöt

Ulkoasianvaliokunta (AFET) hyväksyi vuosiraporttinsa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) sekä EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) tilasta. YUTP-raportissa päähuomioina on vaatimus siirtyä mahdollisimman määräenemmistöpäätöksiin EU:n ulkopolitiikassa, tarve vähentää EU:n energiariippuvuuksia sekä korostus, että Euroopan poliittinen yhteisö ei voi toimia syynä viivyttää EU:n laajentumista. YTPP raportissa puolestaan kiitetään EU:n vastinetta Venäjän toimiin ennennäkemättöminä sekä korostetaan tarvetta jatkaa Ukrainan tukemista ja vahvistaa eurooppalaisia puolustuskyvykkyyksiä. Raporttien lopullisiin versioihin vaaditaan vielä parlamentin täysistunnon hyväksyntä.

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta AFCO hyväksyi joukon ehdotuksia, joilla vahvistetaan jäsenmaasta toiseen liikkuvien EU-kansalaisten oikeutta äänestää ja asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa siinä EU-maassa, jossa he asuvat.

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta ENVI hyväksyi torstaina 1. joulukuuta kantansa komission ehdotukseen jätteiden siirtoja koskeviin tarkistettuihin sääntöihin. Valiokunta kannatti sääntöjen uudistamista pääosin komission ehdotuksen mukaisesti. Valiokunnan mukaan säännöt edistävät EU:n kiertotalouden, resurssitehokkuuden ja saasteettomuuden tavoitteita.

2. Komissiossa

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Kollegion kokous keskiviikkona 7. joulukuuta. Todennäköisinä aiheina:

Arvonlisävero digitaalisella ajalla (Dombrovskis)

Hallinnollinen yhteistyö verotuksessa (Dombrovskis)

Pääomamarkkinoiden vahvistuspaketti (Dombrovksis), jonka osana listaussäädös (Listing Act) (Dombrovskis), Euroopan markkinarakenneasetuksen (EMIR) uudelleentarkastelu (Jourová/Dombrovskis), ja aloite maksukyvyttömyysmenettelyjen aineellisen oikeuden tiettyjen näkökohtien yhdenmukaistamiseksi (Jourová).

Tasa-arvopaketti, jonka osana vanhemmuuden tunnustus jäsenmaiden välillä, ja tasa-arvoelinten roolin ja itsenäisyyden vahvistaminen

Komission tulevien kokousten alustavat aiheet.

Nostoja komissaarien alkavan viikon tapaamisista:

Digitaalisesta valmiudesta vastaava komission johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager vierailee Washington DC:ssä maanantaista tiistaihin, osallistuen kolmanteen EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja teknologianeuvostoon, sekä tavaten Yhdysvaltain kauppaministeri Gina Raimondon ja apulaisoikeusministeri Jonathan Kanterin.

Taloudesta vastaava komission johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis vierailee Washington DC:ssä maanantaina, osallistuen kauppa- ja teknologianeuvoston ministerikeskusteluun ja sidosryhmätapaamiseen.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja laajentumiskomissaari Olivér Várhelyi osallistuvat EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokoukseen Tiranassa, Albaniassa tiistaina.

Kansainvälisten kumppanuuksien komissaari Jutta Urpilainen tapaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan maanantaina, osallistuu tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja hänen puolisonsa rouva Jenni Haukion itsenäisyyspäivän vastaanotolle tiistaina, pitää puheen Suomen pysyvän EU-edustuston "100 puheenvuoroa Euroopasta" -tilaisuudessa keskiviikkona, sekä tapaa sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen.

Kaikki komissaarien tapaamiset.

VIIME VIIKOLLA KOMISSIOSSA

Komissio: Unkarin EU-rahoitusta jäädytettävä, elpymissuunnitelma voidaan hyväksyä, mutta maksuja vasta uudistusten toteuduttua

Komissio julkaisi keskiviikkona 30. marraskuuta arvion Unkarin oikeusvaltiotilannetta koskevasta EU-rahoituksen ehdollisuusmekanismista. Komission päätös oli ennakkoarvioiden mukainen: komissio suosittelee ehdollisuusmekanismiin pohjautuen koheesiovarojen pidättämistä mutta samalla suosittelee muodollisesti Unkarin elpymissuunnitelman hyväksyntää. Rahoja elpymisvaroista ei kuitenkaan tulla maksamaan, ellei elpymissuunnitelman mukaisissa uudistuksissa edetä.

Ehdollisuusmekanismin osalta komissio toteaa arviossaan, ettei Unkari ole edennyt uudistuksissaan riittävästi. Vaikka useita uudistuksia on toteutettu tai ollaan meneillään, Unkari ei kyennyt panemaan riittävästi täytäntöön yleisen ehdollisuusmekanismin mukaisesti sovittujen 17 korjaavan toimenpiteen keskeisiä näkökohtia 19. marraskuuta mennessä, kuten se oli sitoutunut. Tämän seurauksena komissio on päättänyt pitää voimassa alkuperäisen 18. syyskuuta tekemänsä ehdotuksensa keskeyttää 65 prosenttia kolmen koheesiopolitiikan toimenpideohjelman sitoumuksista, joiden määrä on 7,5 miljardia euroa.

Samalla komissio suosittelee Unkarin elpymissuunnitelman hyväksymistä. Elpymissuunnitelmaan sisältyy oikeuslaitoksen riippumattomuuteen ja EU:n varojen suojelemiseen liittyviä uudistuksia, joiden toteutuminen on ehtona varsinaisille elpymissuunnitelman maksusuorituksille. Kaikkiaan Unkari on suunnitelmassaan sitoutunut 27 asiaa koskevaan uudistukseen. Komission tiedotteessa korostetaan, että elpymissuunnitelmaa koskevat maksatukset ovat mahdollisia vasta kun Unkari on "täysin ja oikeellisesti" toteuttanut nämä 27 uudistusta.

EU:n neuvostolla on nyt 19. joulukuuta asti aikaa päättää ehdollisuusmekanismin mukaisesta varojen pidättämisestä. Elpymisvarojen osalta neuvostolla on puolestaan neljä viikkoa aikaa tehdä päätös. Mikäli Unkarin elpymissuunnitelmaa ei hyväksytä vuoden loppuun mennessä, jää osa varoista saamatta: elpymisvaroja koskevan sääntelyn mukaan 70 % elpymissuunnitelman avustuksista täytyy olla määrätty käyttöön ennen tämän vuoden loppua.

EU:n valtiovarainministerien on määrä käsitellä asiaa tiistain 6. joulukuuta kokouksessaan. Jäsenmaiden pysyvien EU-edustajien kokouksessa torstaina jäsenmaat jakautuivat kannoissaan kahteen ryhmään (Politico): Ranska, Saksa, Italia ja kymmenisen muuta maata haluavat komission laativan uuden arvion Unkarin saavutuksista oikeusvaltion ehdollisuusmekanismin puitteissa, jossa otetaan huomioon viimeisimmät uudistukset ja sitoumukset, jotka on tehty komission arvion jälkeen 19. marraskuuta. on arviossa taustalla olisi ajanpeluu, tarkemmin sanoen Saksan halu saada Ukrainan 18 miljardin euron makrotalousapupaketti ja Ranskan halu saada kansainvälinen yritysverouudistus hyväksyttyä valtionvarainministerien 6. joulukuuta kokouksessa. Benelux-maat, Liettua ja Politicon kuvauksessa "skandinaaviset maat" vaativat varojen pidättämistä. Ylimääräinen valtiovarainministerien kokous 19. joulukuuta ei ole poissuljettu vaihtoehto (Agence Europe).

Kiertotalouspaketti

Komissio julkaisi keskiviikkona 30. marraskuuta kolme toimenpidettä osana sen uutta kiertotalouspakettia: ehdotuksen hiilenpoistojen sertifioimisen kehyksestä, ehdotuksen uusista pakkaamiseen ja pakkauksiin liittyvistä säännöistä, sekä tiedonannon biopohjaisista, kompostoituvista ja biohajoavista muoveista.

Hiilenpoistojen sertifioimisen kehyksessä komissio ehdottaa hiilenpoistojen riippumatonta todentamista koskevia sääntöjä. Hiilenpoistojen laadun ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi ehdotetussa asetuksessa vahvistetaan neljä laatukriteeriä. Ensimmäinen kriteeri liittyy määrittämiseen: hiilienpoistotoiminnot on mitattava täsmällisesti, ja niiden on tuotettava yksiselitteisiä ilmastohyötyjä. Toinen kriteeri liittyy täydentävyyteen: hiilenpoistotoimintojen on oltava edistyneempiä kuin nykyiset käytännöt ja lakisääteiset vaatimukset. Kolmas kriteeri liittyy varastoinnin pitkäkestoisuuteen: todistukset kytketään hiilen varastoinnin kestoon, jotta voidaan varmistaa pysyvä varastointi. Neljäs kriteeri liittyy kestävyyteen: hiilenpoistotoimintojen on tuettava tai edistettävä kestävyystavoitteita, jotka liittyvät esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, kiertotalouteen, vesi- ja meriluonnonvaroihin sekä luonnon monimuotoisuuteen. Komission mukaan erilaisten teollisten tekniikoiden avulla hiiltä voidaan ottaa talteen ja varastoida pysyvästi. Komission mukaan myös maa- ja metsätaloudessa voidaan lisätä kestävästi hiilen varastoitumista maaperään ja metsiin tai vähentää sen vapautumista maaperästä hiiliviljelykäytännöillä. Lisäksi komission mukaan pitkäkestoiset tuotteet ja materiaalit, kuten puupohjaiset rakennusmateriaalit, voivat pitää hiiltä sidottuna vuosikymmenten ajan. Hiilenpoiston sertifiointijärjestelmä keräsi ensireaktioissa kritiikkiä ympäristöjärjestöjen edustajilta (EUobserver). Sääntöjä kommentoitiin epäselviksi ja niiden arvioitiin olevan alttiita väärinkäytöksille, poliittiselle vaikuttamiselle sekä kirjanpidollisille tekniikoille. Kahdeksan ympäristöjärjestön kirjeessä varoitettiin, että ehdotus voisi luoda "valheellista luottamusta todentamattomiin tulevaisuuden hiilenpoistotekniikoihin".

Uusia pakkaamiseen ja pakkauksiin liittyviä sääntöjä komissio ehdottaa hillitäkseen pakkausjätteen kasvavaa määrää rajoittamalla tarpeetonta pakkaamista ja edistämällä uudelleenkäytettäviä pakkausratkaisuja. Tavoitteena on myös tehdä kaikista pakkauksista EU:n markkinoilla kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä sekä lisätä kierrätysmuovin käyttöä pakkauksissa pakollisin tavoittein. Komission vuoteen 2040 asettamana tavoitteena on vähentää pakkausjätettä 15 % jäsenmaata ja henkeä kohti vuoteen 2018 verrattuna. Uusissa säännöissä yritysten on tarjottava tietty prosenttiosuus kuluttajatuotteistaan uudelleenkäytettävissä tai uudelleentäytettävissä pakkauksissa. Tietyt pakkausmuodot kielletään, esimerkiksi kertakäyttöiset ruoka- ja juomapakkaukset, kun kulutus tapahtuu ravintoloissa ja kahviloissa, kertakäyttöiset hedelmä ja vihannespakkaukset sekä hotellien minikokoiset shampoo- ja muut pakkaukset. Euroopan parlamentissa paketin odotetaan päätyvän ympäristövaliokunnalle (ENVI). Valiokunnan puheenjohtaja Pascal Canfin (Renew, FR) kiitti ennakkotietojen pohjalta paketin kunnianhimon tasoa (Agence Europe) ja kuvasi pakettia keskeiseksi osaksi vihreän kehityksen ohjelmaa. Ennen muuta paketti on "suvereenisuuskysymys" Canfin luonnehti viitaten EU:n riippuvuuteen tuoduista raaka-aineista ja fossiilienergiasta.

Tiedonannossa biopohjaisista, kompostoituvista ja biohajoavista muoveista komissio toteaa, että biopohjaisten muovien valmistuksessa käytettävän biomassan on oltava kestävällä tavalla hankittua, hankinnasta ei saa aiheutua haittaa ympäristölle ja siinä on noudatettava biomassan kaskadikäytön periaatetta.

Ehdotus pakotteiden rikkomisen kriminalisoinnista

Komissio esitti perjantaina 2. joulukuuta ehdotuksen EU:n pakotteiden rikkomisesta kriminalisoinnista ja pakotteiden rikkomisesta määrättävien seuraamusten yhdenmukaistamisesta. Komission ehdotuksessa esitetään yhteiset EU:n säännöt, jotka helpottavat pakotteiden rikkomusten tutkimista, syytteeseenpanoa ja niistä rankaisemista kaikissa jäsenvaltioissa. Seuraavaksi ehdotuksesta keskustellaan parlamentissa ja neuvostossa osana tavallista lainsäädäntömenettelyä.

Komission ehdotuksen taustalla on EU:n neuvoston maanantaina 28. syyskuuta yksimielisesti hyväksymä päätös, jolla pakotteiden rikkominen kriminalisoidaan EU:ssa (EU:n neuvosto). Neuvoston mukaan tällä hetkellä jäsenmaissa on monenlaisia määritelmiä sille, mitä Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan johdosta asetettujen pakotteiden rikkomisella tarkoitetaan ja mitä seuraamuksia sillä tulisi olla. Tästä voi seurata, että pakotteita pannaan täytäntöön vaihtelevassa määrin, mikä voi antaa mahdollisuuden kiertää toimenpiteitä.

Mahdollisia keinoja Venäjän saattamisesta vastuuseen sotarikoksista: Venäjältä jäädytettyjen varojen käyttötapoja sekä erityinen kansainvälinen tuomioistuin

Pohjautuen Eurooppa-neuvoston toimeksiantoon lokakuun päätelmissään (EU:n neuvosto) (pdf), komissio julkaisi keskiviikkona 30. marraskuuta ehdotuksia mahdollisiksi keinoiksi Venäjän saattamisesta vastuuseen sotarikoksista Ukrainassa. Ehdotukset on tarkoitettu jäsenmaiden jatkokäsittelyyn.

Yhtäältä komissio ehdottaa Venäjän jäädytettyjen varojen käyttämistä sodan tuhojen kattamiseksi. Kaikkiaan noin 300 miljardin euron verran Venäjän keskuspankin varoja on jäädytetty EU:ssa ja G7-maissa. Lisäksi komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan pidätettyinä on 19 miljardia euroa oligarkkien varoja. Komissio ehdottaa lyhyellä aikavälillä erityisen rakenteen perustamista, jolla jäädytettyjä varoja hallinnoitaisiin, jonka avulla varoja sijoitettaisiin sekä varojen tuottojen käyttämistä Ukrainan hyväksi. Pidemmällä aikavälillä, mahdollisen rauhasopimuksen synnyttyä ja pakotteiden mahdollisesti poistuttua, jolloin keskuspankin varat tulisi palauttaa, tulisi tutkia mahdollisuutta, jossa osana rauhansopimusta palautettavat varat käytettäisiinkin palauttamisen sijaan osana sotakorvausta.

Toisaalta komissio tuo esiin mahdollisuuden erityisen kansainvälisen oikeus- tai tuomioistuimen perustamisesta sotarikosten tutkimiseksi ja niistä tuomitsemiseksi. Kyseeseen tulisi erityisesti joko erityinen riippumaton kansainvälien tuomioistuin (tribunal), joka pohjautuisi monenväliseen kansainväliseen sopimukseen tai erikoistunut oikeusistuin (court), osana kansallista oikeusjärjestelmää varustettuna kansainvälisin tuomarein. Molemmissa vaihtoehdoissa olisi komission mukaan YK:n tuella keskeinen rooli. 

Euroopan parlamentin ihmisoikeusvaliokunnan (DROI) kokouksessa maanantaina oikeusasiantuntijat näkivät Venäjän sotarikoksia käsittelevän oikeusistuimen pystyttämisen oikeudellisesti haastavaksi (EUobserver). Kansainvälisellä rikostuomioistuimella (ICC) on toimivalta tutkia kansanmurhaa, sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan sen valtion suostumuksella, jonka alueella ne väitetään tapahtuneen. Tuomioistuin ei kuitenkaan voi tutkia tai tuomita "rikosten rikosta", hyökkäysrikosta (crime of aggression), elleivät sekä hyökkääjä että hyökkäävät valtiot suostu siihen. ULB-yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Olivier Corten totesi, että kaikki vaihtoehdot ovat oikeudellisesti ongelmallisia, koska ei ole erityistuomioistuimia, jotka ovat toimivaltaisia tutkimaan hyökkäysrikoksia. Toinen ULB:n kansainvälisen oikeuden professori Vaios Koutroulis painotti, että valtion virkamiesten koskemattomuus on voimassa hyökkäysrikosten yhteydessä, mutta kansainvälinen tuomioistuin voisi kiertää tämän ongelman. Hän suositteli YK:n yleiskokouksen päätöslauselmaa – koska turvallisuusneuvosto ei suostuisi Venäjän veto-oikeuden vuoksi – ja joko perustamaan itse tuomioistuimen tai siirtämään asian ICC:lle.

Globaali terveysstrategia ja terveysalan valmiustasoa koskeva tilannekatsaus

Komissio julkaisi keskiviikkona 30. marraskuuta kaksi terveysalaa koskevaa dokumenttia Globaalissa terveysstrategiassa (koko tiedonanto) esitetään kolme toisiinsa liittyvää painopistettä maailmanlaajuisissa terveyshaasteissa: 1) terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen ihmisen elinkaaren kaikissa vaiheissa, 2) terveydenhuoltojärjestelmien vahvistaminen ja yleisen sairausvakuutusturvan edistäminen, sekä 3) terveysuhkien, kuten pandemioiden, ehkäisy ja torjuminen "yhteinen terveys" -mallin mukaisesti. Strategian mukaan maailmanlaajuiset terveyskysymykset ovat olennainen osa EU:n ulkopolitiikkaa, geopoliittisesti kriittinen osa-alue ja EU:n strategisen riippumattomuuden kannalta keskeisiä. Sillä edistetään pitkäaikaisia ja mielekkäitä tasa-arvoisia kumppanuuksia Global Gateway -strategian mallilla. Strategia muodostaa Euroopan terveysunionin ulkoisen ulottuvuuden ohjaten EU:n toimia, joilla parannetaan saumatonta varautumista ja reagointia terveysuhkiin.

Terveysalan valmiustasoa koskeva tilannekatsauksessa (koko raportti) puolestaan tuodaan esiin, miten varautumis- ja reagointitoimissa on edistytty covid-19-pandemian alkamisen jälkeen. Siinä käsitellään erityisesti lääketieteellisiä vastatoimia. Tilannekatsaus perustuu pandemian aikana saatuihin kokemuksiin ja työhön, jota on tehty varautumisen ja reagoinnin parantamiseksi. Komissio lupaa vuonna 2023 toimia erityisesti neljällä pääalueella: 1) Lääketieteellisten vastatoimien kehittäminen (perustetaan rahoitusväline HERA INVEST), 2) tuki seuraavan sukupolven rokotteiden kehittämiseen (80 miljoonaa euroa, covid-19 Vaccines 2.0 -hankkeet), 3) häiriönsietokykyiset toimitusketjut ja tuotantokapasiteetti (muun muassa muun muassa EU FAB -hankkeen vahvistaminen sekä 4) kansainvälinen koordinointi ja maailmanlaajuinen yhteistyö.

EU:n ja Afrikan unionin komissioiden edustajat tapasivat Brysselissä

Euroopan ja Afrikan unionin komissioiden edustajat kokoontuivat maanantaina 28. marraskuuta Brysselissä. Kokoukseen osallistui 20 EU:n komissaaria, AU:n komission varapuheenjohtaja ja viisi AU:n komissaaria. Kokouksessa tarkastelun kohteena oli erityisesti miten kuudennessa EU-AU-huippukokouksessa helmikuussa 2022 annettujen yhteisten sitoumusten täytäntöönpanossa on edistytty. AU:n komission puheenjohtaja Moussa Faki Mahamat ilmaisi tyytyväisyytensä Euroopan komission tuesta Agenda 2063 -toimintaohjelmalle. EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen puolestaan korosti Global Gateway -hankkeeseen sisältyvän 150 miljardin euron investointiohjelman tärkeyttä Afrikan kriisinsietokyvyn vahvistamisessa. Kokouksen keskeisissä tulemissa komissiot ilmoittivat muun muassa sopivat käynnistävänsä 750 miljoonan euron ohjelman, jolla tuetaan Afrikassa toteutettavia infrastruktuuri-investointeja liikennealan (mukaan lukien strategiset käytävät) ohella myös digitalisaation ja energiayhteenliitäntöjen aloilla Afrikassa sekä vahvistivat sitoumuksensa parantaa Afrikan riippumattomuutta lääkkeiden ja rokotteiden tuotannossa. Lisäksi komissiot sopivat aloittavansa korkean tason vuoropuhelun taloudellisesta yhdentymisestä lujittaakseen kauppasuhteita ja kestäviä investointeja maanosien välillä sekä edistääkseen alueellisten arvoketjujen kehittämistä ja Afrikan teollistumista.

3. Neuvostot

Osion kaikki linkit johtavat EU:n neuvostojen sivuille, ellei toisin mainita.

Alkavalla viikolla neuvostoissa:

Maanantai 5. joulukuuta

Euroryhmä

Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto (liikenne)

Tiistai 6. joulukuuta

EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokous Tiranassa

Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto

Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto (televiestintä)

Torstai 8. joulukuuta

Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto, 8.–9. joulukuuta 2022

Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto (työllisyys ja sosiaalipolitiikka)

Perjantai 9. joulukuuta

Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto, 8.–9. joulukuuta 2022

Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto (terveys)

Sunnuntai 11. joulukuuta

Maatalous- ja kalastusneuvosto, 11.–12. joulukuuta

Kaikki neuvostojen kokoukset.

VIIME VIIKOLLA NEUVOSTOSSA

Neuvostolta turvallisuus- ja puolustuspoliittisia päätöksiä

Neuvosto muodosti torstaina 1. joulukuuta yleisnäkemyksen asetusehdotuksesta Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamista yhteistoiminnallisten hankintojen avulla koskevan välineen (EDIRPA) perustamisesta. Yleisnäkemys tarkoittaa, että neuvostolla on poliittinen yhteisymmärrys, jonka perusteella se voi nyt aloittaa neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa. Yleisnäkemyksessään neuvosto vahvisti komission ehdotuksen myöntää EU:n budjetista 500 milj. € asetuksen voimaantulosta vuoteen 2024, jotta voidaan kannustaa toimiin, joilla vastataan kiireellisimpiin ja kriittisimpiin puolustustuotteiden tarpeisiin. Ehtona on, että toimia toteuttaa vähintään kolmen jäsenmaan muodostama yhteenliittymä.

Maanantaina 28. marraskuuta neuvosto hyväksyi lainsäädäntöä yhteisen korkean kyberturvallisuustason varmistamiseksi EU:ssa. Neuvoston mukaan lainsäädännöllä parannetaan sekä julkisen että yksityisen sektorin ja koko EU:n kyberuhkien sietokykyä ja valmiuksia reagoida niihin. Uusi direktiivi (NIS2 eli tarkistettu kyberturvallisuusdirektiivi) korvaa nykyisen kyberturvallisuusdirektiivin (NIS-direktiivi). Neuvosto hyväksyi myös digitaalista häiriönsietokykyä koskevan säädöksen (DORA), jolla varmistetaan Euroopan häiriönsietokyky toimintojen vakavissa häiriötilanteissa. Neuvoston mukaan EU haluaa kyberhyökkäysten uhan lisääntyessä vahvistaa rahoitusalan toimijoiden eli pankkien, vakuutusyhtiöiden ja sijoituspalveluyritysten tietojärjestelmien turvallisuutta.

Lisäksi neuvosto hyväksyi torstaina 1. joulukuuta viisi Euroopan rauhanrahastosta (EPF) rahoitettavaa avustustoimenpidettä, joilla tuetaan Bosnia ja Hertsegovinaa, Georgiaa, Libanonia ja Mauritaniaa sekä Ruandan puolustusvoimien joukkojen lähettämistä Mosambikiin.

Sirusäädös: neuvoston kanta vahvistettu neuvotteluihin parlamentin kanssa

Kilpailukykyneuvosto kokoontui sisämarkkina- ja teollisuusasioiden osalta torstaina 1. joulukuuta. Ministerit hyväksyivät yksimielisesti neuvottelukannan asetukseen EU:n sirusäädöksestä (Chips Act). Neuvoston valtuutuksessa ei komission ehdotuksesta huolimatta kohdenneta uudelleen Horisontti Eurooppa -ohjelmasta vapautettuja varoja. Näin noudatetaan voimassa olevaa toimielinten välistä sopimusta monivuotisesta rahoituskehyksestä. Näin Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta saadaan 400 miljoonaa euroa vähemmän rahoitusta. Neuvoston kantaan on liitetty lausuma, jossa komissiota pyydetään yhdessä jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin kanssa etsimään vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotta 3,3 miljardin euron kokonaisbudjetti voitaisiin säilyttää. Asetuksessa ehdotetaan uutta oikeudellista välinettä, eurooppalaista siruinfrastruktuurikonsortiota (ECIC). ECIC olisi oikeussubjekti, joka voisi toteuttaa Siruja Euroopalle -aloitteesta rahoitettavia toimia ja muita tehtäviä. Neuvoston kannassa ECICin perustaminen olisi vapaaehtoista. Lisäksi neuvosto täsmentää ECICin avoimuutta yhteistyön eri oikeudellisia muotoja ja muita osallistujia kohtaan. Neuvosto selventää lisäksi rahoitusehdotusten valintaa koskevia sääntöjä, jotka eivät perustu yhteistyön tiettyyn oikeudelliseen muotoon.

Kosovon viisumivapaus: neuvosto puoltaa, valmis neuvotteluihin parlamentin kanssa

Jäsenmaiden suurlähettiläät hyväksyivät keskiviikkona 30. marraskuuta neuvoston neuvotteluvaltuutuksen asetusta varten, joka koskee viisumivapaata matkustamista Kosovon myöntämällä passilla. Neuvoston puheenjohtajamaa aloittaa valtuutuksen perusteella neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ja Kiinan presidentti Xi Jinping tapasivat Pekingissä

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel tapasi perjantaina 2. joulukuuta Pekingissä Kiinan presidentti Xi Jinpingin (Politico). Kolme tuntia kestäneen tapaamisen jälkeisessä lausunnossa Michel korosti EU:n luottavan siihen, että Kiina YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä vetoaa Venäjään kunnioittamaan YK:n peruskirjan perusperiaatteita ja myötävaikuttaa Venäjän julman tuhon ja miehityksen lopettamiseen. Michel myös vakuutti EU:n sitoutumista yhden Kiinan politiikkaansa ja muistutti EU:n pitkäaikaisesta kannasta koskien Taiwanin salmen vakautta. Michelin mukaan hän ja Xi yhdessä korostivat, että ydinuhat ovat vastuuttomia ja erittäin vaarallisia (Politico huomauttaa, että asiaa ei mainittu Kiinan tapaamista koskevassa tiedotteessa). Politico tiivistää Xin keskeisiksi viesteiksi tapaamisesta: 1) Kiinalla ja EU:lla "ei ole perustavanlaatuisia strategisia eroja ja konflikteja" ja systeeminen kilpailu on merkityksetöntä, 2) Kiinan sisäisiä asioita on kunnioitettava, ja ihmisoikeusvuoropuhelu voi tapahtua vain tasavertaisesti, 3) talouksien irtikytkentä ei ole toivottavaa, Kiinaan investointi ja reiluus kiinalaisia yrityksiä kohtaan suotavaa, 4) varmistettava Belt and Road ja Global Gateway -hankkeiden molemminpuolinen menestyminen, sekä 5) tuettava YK:ta yhdessä.

Neuvostojen lehdistötiedotteet.

4. Muissa uutisissa

55-ilmastopaketti: EU:n neuvoston ja parlamentin alustava sopu meriliikenteen sisällyttämisestä päästökaupan piiriin

EU:n neuvoston ja parlamentin edustajat saavuttivat tiistaina 29. marraskuuta sovun meriliikenteen sisällyttämisestä päästökaupan piiriin (Euractiv). Euroopan parlamentin pääneuvottelijan Peter Liesen (EPP, DE) mukaan sopimus säästää hiilidioksidia noin 120 miljoonaa tonnia, mikä on kaksinkertainen määrä EU:n saastuttavien ajoneuvojen myyntikieltoon verrattuna. Sopimuksen mukaan EU:n sisällä matkustavien alusten on maksettava 100 % päästöistään, kun taas EU:n ulkopuoliseen kohteeseen tai sieltä lähtevien matkojen päästöistä 50 % on päästökaupan piirissä. Sovun mukaan vapaiden päästöoikeuksien määrää on tarkoitus vähentää portaittain. Laivayhtiöiden on luovuttava vuonna 2025 40 % vapaista päästöoikeuksista vuoteen 2024 verrattuna. Osuus kasvaa vuonna 2026 70 %:iin ja lopulta 100 %:iin vuonna 2027. Nämä luvut ovat kuitenkin vasta viitteellisiä, Liese varoitti, koska jäsenmaiden on vielä vahvistettava luvut. Jääluokitelluille aluksille määritettiin varaus (Agence Europe). Laivayhtiöt voivat luovuttaa 5 % vähemmän vapaita päästöoikeuksia vuoteen 2030 mennessä (jääluokka 1A tai 1A super tai vastaava jääluokka). Kansainvälistä linjaliikennealaa edustava kauppajärjestö World Shipping Council korosti investointitarvetta alan siirtymisen helpottamiseksi hiilidioksidipäästöttömiin polttoaineisiin. Meriliikenteen päästökauppa kytkeytyy laajempaan päästökauppaa koskevaan kokonaisuuteen (ETS2) (Agence Europe), josta sopu on vielä saavuttamatta.

Muita toimielinten välisiä sopuja: kulutusluottodirektiivi, lainvalvontaviranomaisten välinen tiedonvaihto, yleinen tuoteturvallisuus, mahdolliset Iso-Britannia-vastatoimet

Neuvoston puheenjohtajamaa Tšekki ja Euroopan parlamentti pääsivät alustavaan sopuun kulutusluottodirektiivistä (tiedote, kulutusluotot (EU:n neuvosto), tiedote, kulutusluotot (Euroopan parlamentti)). Uudistetulla lainsäädännöllä kumotaan ja korvataan nykyinen vuoden 2008 kulutusluottosopimuksia koskeva direktiivi. Lainsäädännöllä suojellaan kuluttajia liian suurelta velanotolta uusista toimenpiteistä kuluttajien suojelemiseksi liian suurelta velanotolta (luottokorttiveloilta, tilinylityksistä ja kuluttajien taloudelliseen tilanteeseensa sopimattomilta lainoilta).

Tšekin ja parlamentin edustajat pääsivät alustavaan yhteisymmärrykseen lainvalvontaviranomaisten välistä tietojenvaihtoa koskevasta direktiivistä (EU:n neuvosto). Sovittu teksti edellyttää neuvoston ja parlamentin hyväksyntää ennen virallista hyväksymismenettelyä. Neuvoston mukaan tekstillä varmistetaan, että lainvalvontaviranomaisilla on yhtäläinen pääsy muissa jäsenmaissa saatavilla oleviin tietoihin, ja vältetään se, että tiedonvaihdossa käytettäisiin monia eri viestintäkanavia.

Alustavaan sopu saavutettiin neuvoston ja parlamentin edustajien välillä myös yleistä tuoteturvallisuutta koskevasta asetuksesta (tiedote, tuoteturvallisuus (EU:n neuvosto), tiedote, tuoteturvallisuus (Euroopan parlamentti)). Sillä päivitetään nykyisiä sääntöjä, jotta sekä verkossa että sen ulkopuolella myytävät tuotteet olisivat turvallisia ja eurooppalaisten standardien mukaisia.

Lisäksi puheenjohtajamaa Tšekin ja parlamentin edustajat sopivat alustavasti yksipuolisia toimenpiteitä koskevasta asetuksesta liittyen EU:n ja Ison-Britannian suhteisiin (tiedote, EU–Iso-Britannia vastatoimet (EU:n neuvosto),  tiedote, EU–Iso-Britannia vastatoimet (Euroopan parlamentti)). Asetuksessa vahvistetaan säännöt ja menettelyt, joiden avulla EU voi varmistaa, että se voi käyttää oikeuksiaan nopeasti ja tehokkaasti erosopimuksen ja kauppa- ja yhteistyösopimuksen täytäntöönpanossa ja näiden sopimusten noudattamisen valvonnassa.

Tulevaisuuskonferenssin seurantatilaisuus: kansalaiset haluavat nähdä tuloksia konferenssin ehdotusten toimeenpanosta

Perjantaina 2. joulukuuta järjestettiin Brysselissä Euroopan parlamentin tiloissa seurantatilaisuus Euroopan tulevaisuuskonferenssin tulosten toimeenpanosta (Euroopan parlamentti). Parlamentti oli saanut tahtonsa läpi, ja tilaisuuteen oli kutsuttu kansalaisten lisäksi laajemmin konferenssin työssä mukana olleita tahoja. Kaikkiaan 535 kansalaista oli ilmoittautunut mukaan. Tilaisuus oli keskeisesti yhdistelmä kolmen EU:n päätoimielimen edustajien puheenvuoroja sekä kansalaisten kommentteja ja kysymyksiä, joille oli varattu runsaasti aikaa koko päivän kestäneessä tilaisuudessa. Kaikki toimielinten edustajat vannottivat sitoutumista toimeenpanna konferenssin ehdotukset, joskin neuvoston edustajana tilaisuudessa toiminut Tšekin eurooppaministeri Mikuláš Bek peräänkuulutti malttia ja tarvetta varata keskustelulle aikaa. Useammassa meppien puheenvuorossa todettiin, että aivan kaikki suositukset on pantava toimeen. Painetta valmistelukunnan perustamisesta on luotava neuvoston suuntaan, mepit toivat esiin. Keskeinen viesti kansalaisten taholta puolestaan oli, että konferenssin ehdotukset täytyy nyt panna toimeen ja kansalaisia on tiedotettava toimeenpanon edistymisestä. Sama todettiin tilaisuuden yhteydessä kiertäneessä komissiolle ja EU:n neuvostolle tarkoitetussa kansalaisten kirjeessä, johon kerättiin allekirjoituksia. Sisällöllisissä puheenvuoroissa kansalaiset toivat esiin ehdotuksia laajasti eri politiikka-alueilta. Muutama nosti esiin Euroopan parlamentillekin tärkeät ajatukset perussopimusten avaamisesta sekä yksimielisyyspäätöksenteosta luopumisesta.

Toimielinten edustajien puheenvuoroissa tilaisuuden avannut Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola (EPP, MT) linjasi EU:n kehittämisen olevan jatkuva prosessi ja siksi tulevaisuuskonferenssi ei ollut päätepiste, vaan osa jatkumoa. Tulevaisuuskonferenssissa näkyvästi mukana ollut meppi Guy Verhofstad (Renew, BE) puolestaan painotti, että konferenssin tulemien toimeenpano on seitsemän kuukautta konferenssin päättymisen jälkeen entistä kiireellisempää. Kaikki, aivan kaikki, suositukset on pantava toimeen, 60- tai 70-prosenttinen toimeenpano ei riitä, Verhofstadt vaati. Tšekin eurooppaministeri Mikuláš Bek painotti selvästi suurimman osan tulevaisuuskonferenssin suositusten olevan mahdollista toimeenpanna ilman muutoksia perussopimusmuutoksiin. Lisäksi Bek totesi neuvoston käsittelevän ehdotuksen valmistelukunnan perustamiseksi vasta kun kaikki Euroopan parlamentin ehdotukset on kirjattu, viitaten parlamentin perussopimusvaliokun-nassa olevan mietinnön laadintaan. Komission osalta alustuspuheenvuoron käyttänyt varapuheenjohtaja Dubravka Šuica painotti komissio ottaneen tulevaisuuskonferenssin seurannan vakavissaan. Tästä merkkinä on se, että komission työohjelman 43 pääkohdasta 35 perustuu tulevaisuuskonferenssin suosituksiin. Kahtena muuna konkreettisena jatkotoimenpiteenä tulevaisuuskonferenssista Šuica nosti esiin kansalaispalautetta keräävien verkkoalustojen kokoamisen yhteen sekä kansalaispaneelien käytön jatkossa keskeisten politiikka-aloitteiden valmistelussa. Käynnissä on ruokahävikkiä koskevan kansalaispaneelin kasaaminen.

Macron ja Biden tapasivat Washingtonissa, keskustelua Yhdysvaltojen tuoreesta veropaketista

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Yhdysvaltojen presidentti Joseph Biden tapasivat loppuviikosta Washingtonissa (Valkoinen talo). Yksi keskustelun polttopisteistä oli Yhdysvaltojen tuore vero-, ilmasto- ja terveydenhuoltopaketti (Inflation Reduction Act), joka on herättänyt huolia EU:n piirissä (Yhdysvaltojen hallinto). Yhteisessä lausunnossaan 1. joulukuuta (Valkoinen talo) presidentit viittasivat käynnissä olevaan asiaa käsittelevään EU–Yhdysvallat-työryhmään. Biden lupasi pakettiin pieniä myöhemmin tarkemmin määritettäviä muokkauksia (Politico) (tweaks), jotta paketti olisi helpompi "Euroopan maille". Liittyvissä uutisissa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen toivoi viikolla puheessaan College of Europessa pakettiin liittyen pohdintaa EU:n valtiontukisäännösten muokkauksista (Euroopan komissio) (ennustettavuus, yksinkertaisuus) samalla kun kilpailukomissaari Margrethe Vestager ilmaisi huolensa mahdollisesta valtiontukia koskevasta kilpailusta (Politico). EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja teknologianeuvosto (TTC) kokoontuu Washingtonissa nyt maanantaina 5. ja tiistaina 6. joulukuuta. Paikalla ovat muun muassa Vestager ja talouskomissaari Valdis Dombrovksis.

Bundestag: Vuosien 1932–1933 holodomor Ukrainassa joukkomurha

Saksan parlamentin liittopäivät Bundestag hyväksyi keskiviikkona 30. marraskuuta (Bundestag) päätöslauselman (pdf), jossa vuosien 1932 ja 1933 holodomor Ukrainassa määritetään kohdennetuksi ja nälän kautta toteutetuksi joukkomurhaksi. Ehdotus hyväksyttiin enemmistöllä AfD:n ja Die Linken pidättyessä äänestämästä.

5. Kannanottopyynnöt ja julkiset kuulemiset

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Viime viikolla julkaistut kannanottopyynnöt:

Ei viime viikolla julkaistuja kannanottopyyntöjä.

Viime viikolla alkaneet julkiset kuulemiset:

Digitaalinen oikeudenmukaisuus – EU:n kuluttajalainsäädännön toimivuustarkastus (kuluttajat, yksiköiden valmisteluasiakirja, 28. marraskuuta 2022 – 20. helmikuuta 2023)

Terrorismin ehkäiseminen – uudet säännöt suuririskisten kemikaalien kaupasta ja käytöstä (sisäasiat, asetusehdotus, 28. marraskuuta 2022–20. helmikuuta 2023)

Horisontti 2020 -puiteohjelma – loppuarviointi (tutkimus ja innovointi, yksiköiden valmisteluasiakirja, 1. joulukuuta 2022 – 23. helmikuuta 2023)

Horisontti Eurooppa -väliarviointi (tutkimus ja innovointi, yksiköiden valmisteluasiakirja, 1. joulukuuta 2022–23. helmikuuta 2023)

Kaikki Euroopan komission kannanottopyynnöt ja julkiset kuulemiset.