Kosteus- ja homevaurioihin liittyvien terveyshaittojen vuosikustannusten arvioidaan olevan 450 miljoonaa euroa. Arvio sisältää oireista, sairauksista, niiden tutkimisesta, työkyvyn menettämisestä ja työtehon sekä tuottavuuden laskusta aiheutuvat kustannukset.

Tulokset käyvät ilmi Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamasta tutkimuksesta, joka käsittelee rakennusten kosteus- ja homeongelmien laajuutta, syitä ja vaikutuksia. Tutkimus julkaistiin 18.lokakuuta ja tutkimusryhmän vetäjänä on toiminut professori Kari Reijula Työterveyslaitokselta.

Tutkijoiden arvion mukaan merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kertaluonteiset korjauskustannukset ovat 1,4 miljardia euroa. Tämä on noin 0,4 prosenttia rakennuskannan kokonaisarvosta ja noin kuusi prosenttia vuosittaisen talonrakentamisen arvosta.

Tutkimuksen mukaan merkittävien kosteus- ja homevaurioiden esiintyvyys rakennusten kerrosalasta on pien- ja rivitaloissa 7–10 %, kerrostaloissa 6-9 %, kouluissa ja päiväkodeissa 12-18 %, hoitolaitoksissa 20-26 % ja toimistoissa 2,5-5 %.

Vaurioituneissa pien- ja rivitaloissa asuu 224 500 - 336 900 ja kerrostaloissa 103 000 - 154 000 ihmistä. Tilojen käyttäjiä vaurioituneissa kouluissa ja päiväkodeissa on 172 000 - 259 200, työntekijöitä hoitolaitoksissa 36 000 - 46 800 ja toimistoissa 27 500 - 55 000.

Kosteusvauriot ovat usein syynä astmaan

Tutkimusten mukaan kosteus- ja homevaurioilla on ajallinen yhteys astman syntyyn ja pahenemiseen, hengitystieinfektioihin ja hengitystieoireiluun. Vaikka näyttö on vasta viitteellinen, on todennäköistä, että altistuminen kosteusvauriomikrobeille, muille mikrobiologisille tekijöille tai kemiallisille yhdisteille vaurioituneissa rakennuksissa on merkittävä oireilun aiheuttaja. Kosteus- ja homevaurioiden ennaltaehkäisy ja rakennusten korjaus näyttävät vähentävän tilan käyttäjien sairastumisriskiä.

Tutkimuksessa määriteltiin ensimmäistä kertaa termi merkittävä kosteus- ja homevaurio, mikä mahdollistaa jatkossa aihealueen paremman ja systemaattisen tarkastelun.

Kosteusvaurioiden tyypillisimmät syyt

Tutkimuksessa kartoitettiin laajalti kosteus- ja homevaurioiden syitä. Kosteusvaurioiden taustalla olevia tyypillisimpiä syitä ovat riskejä sisältävät suunnitteluratkaisut, puutteet työmaan kosteudenhallinnassa, virheet työmaatoteutuksissa, kunnossapidon laiminlyönnit sekä rakenteiden luonnollinen kuluminen tai vaurioituminen elinkaarensa päässä. Erityisesti rakennuksen käyttöiän loppuminen näyttää johtavan sisäilmaongelmiin, joista terveyden kannalta merkittävimpiä osatekijöitä ovat kosteus- ja homevauriot.

Tutkijaryhmä on tehnyt yli 30 kehittämisehdotusta rakennusten kosteus- ja homeongelmien vähentämiseksi. Toimenpide-ehdotukset liittyvät kosteus- ja homevaurioiden ehkäisemiseen, vaurioiden selvittämiseen ja korjaamiseen, osaamisen kehittämiseen sekä tutkimukseen ja seurantaan.

Ongelmien hallinta vaatii tutkimusryhmän mielestä lainsäädännöllisiä toimenpiteitä ja esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia.

Tutkijat kiinnittävät huomiota siihen, etteivät valtion tukijärjestelmät saa tukea korjausvelvoitteitaan laiminlyöneitä ja peruskorjauksia toistuvasti siirtäneitä tahoja, vaan tuen pitää kannustaa rakennuksen elinkaaren kannalta korjaushankkeiden oikea-aikaiseen toteuttamiseen. Tukijärjestelmien tulee kannustaa siihen, että ongelmilta vältytään, kun korjaukset tehdään rakennuksen elinkaaren oikeassa vaiheessa.

Tutkimuksen käsittely alkaa tarkastusvaliokunnassa lokakuun aikana. Valiokunta tulee kuulemaan loppuvuoden aikana noin 60 asiantuntijaa ja pyytämään kirjallisen selvityksen lähes 80 taholta. Valiokunta valmistelee asiasta mietinnön, joka tulee eduskunnan täysistunnon päätettäväksi ensi keväänä.