​Naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan vastaisen Istanbulin sopimuksen käsikirja kansanedustajille on julkaistu molemmilla kotimaisilla kielillä. Käsikirjan julkistamistilaisuus pidettiin eduskunnan Pikkuparlamentissa keskiviikkona 5. lokakuuta.

”Tämä on konkreettinen ja käytännöllinen työkalu eduskunnalle ja meille kaikille. Istanbulin sopimus on Euroopan laajuisesti ensimmäinen oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus, jonka tarkoituksena on suojata naisia ja perheitä väkivallalta. Sopimuksella edistetään kaikkien naisiin kohdistuvan syrjinnän muotojen poistamista, sekä naisten ja miesten välistä tosiasiallista tasa-arvoa. Nimestään huolimatta Istanbulin sopimusta sovelletaan Suomessa kaikkiin väkivallan muotoihin ja uhreihin, myös miehiin ja poikiin”, tilaisuuden avaussanat lausunut eduskunnan puhemies Matti Vanhanen totesi.

Käsikirjan kääntämisen suomeksi ja ruotsiksi kustansivat Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta ja Ihmisoikeuskeskus.

Suomessakin riittää parannettavaa

”Tämä on hieno asiakirja ja lisää meidän kaikkien tietoisuutta. Suomessakaan ei pidä osoittaa syyttävää sormea kohti muita kulttuureita tai yhteisöjä, vaan katsoa myös peiliin”, Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) sanoi.

Hän harmitteli myös, että naisten oikeuksien ja tasa-arvon vastainen anti-gender-liike on ottanut Istanbulin sopimuksen hampaisiinsa.

”Kuten puhemies sanoi, sukupuolittunut väkivalta ei katso sukupuolta. Miesten oikeuksia voi puolustaa, mutta hakkaaminen ja väkivalta ei ole kenenkään oikeus, ei koskaan eikä missään.”

Sen lisäksi, että Istanbulin sopimus teki naisiin kohdistuvasta väkivallasta ihmisoikeuskysymyksen, se auttoi havaitsemaan lainsäädäntötarpeita kansallisella tasolla. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 2015, mikä on vaikuttanut uusien turvakotien perustamiseen ja turvakotipaikkojen lisäämiseen sekä lähisuhdeväkivallan uhrien aseman parantumiseen.

Ikäihmisten kokema lähisuhdeväkivalta jää katveeseen

Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio näkee, että tehtävää on vielä paljon, etenkin haavoittuvassa asemassa olevien hyväksi.

”Vammaisilla ja toimintarajoitteisilla on kaksi kertaa suurempi todennäköisyys kokea lähisuhdeväkivaltaa. Silti esimerkiksi turvakotien esteettömyydessä on vielä paljon korjattavaa. Suomen pohjoisin turvakoti on Rovaniemellä – sama pitkien välimatkojen ongelma koskee toki monia muitakin palveluita. Ikäihmisten kokemaa väkivaltaa on tutkittu liian vähän, monesti siitä yksinkertaisesta syystä, että yli 75-vuotiaat suljetaan automaattisesti kyselytutkimusten ulkopuolelle. Istanbulin sopimus edellyttää väestötasoisen tiedon keräämistä, joten meillä on tässäkin parannettavaa”, Rautio huomautti.

Istanbul-käsikirja suomeksi

Istanbul-käsikirja ruotsiksi​