Puhemiesneuvosto antoi keskiviikkona 17. huhtikuuta 2013 kolme suositusta kansalaisaloitteen käsittelyyn. Puhemiesneuvosto suosittaa, että valiokuntien tulisi ilmoittaa aloitteen tekijöiden edustajille kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun aloite on saapunut valiokuntaan, mihin toimenpiteisiin valiokunta ryhtyy.
Valiokuntien tulisi kuulla kansalaisaloitteesta säännönmukaisesti asiantuntijoita. Lisäksi puhemiesneuvosto suhtautuu myönteisesti julkisten kuulemistilaisuuksien järjestämiseen kansalaisaloitteesta.
Puhemiesneuvostossa todettiin, että perustuslaki, eduskunnan työjärjestys ja perustuslakivaliokunnan tulkinnat asettavat reunaehdot valiokuntaan tulevien asioiden käsittelylle. Näin ollen valiokunnalla on itsenäinen vastuu oman työnsä järjestämisestä.
Perustuslakivaliokunta totesi vuonna 2011 kansalaisaloitelakia käsitellessään, että kansalaisaloitteista ei aiheudu tarvetta muuttaa nykyisiä menettelyjä tai muodostaa uusia menettelyjä aloitetta varten. Tämä oli myös lähtökohtana puhemiesneuvostossa asiaa arvioitaessa. Sen mukaisesti valiokunta tekee päätökset kansalaisaloitteen käsittelystä ja aikataulusta. Samalla tavalla valiokunta päättää hallituksen esitysten ja kansanedustajien lakialoitteiden käsittelystä.
Eduskunnalle toimitettu kansalaisaloite ilmoitetaan täysistunnossa, jonka jälkeen se otetaan päiväjärjestykseen lähetekeskustelua varten. Keskustelun lopuksi eduskunta päättää, mihin valiokuntaan asia lähetetään valmisteltavaksi.
Kansalaisaloite ilmoitetaan valiokunnalle saapuneeksi, minkä jälkeen valiokunta päättää, ryhtyykö se käsittelemään aloitetta sekä käsittelyaikataulusta. Lakiehdotusten valmistelussa tulee noudattaa hyvää lainvalmistelutapaa, mikä edellyttää huolellista valmistelua, riittäviä asiantuntijakuulemisia ja selvityksiä. Poliittiselle päätöksenteolle on ominaista, että valiokunnan jäsenet selvittävät oman eduskuntaryhmänsä näkemyksen käsiteltävästä asiasta.
Kansalaisaloitteen tekijöiden edustajille on eduskunnan työjärjestyksen mukaan varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Tämän ohella valiokunta voi kuulla asianomaisen ministeriön edustajaa sekä muita asiantuntijoita. Valiokunta voi myös pyytää toiselta valiokunnalta lausunnon. Puhemiesneuvosto kehottaa valiokuntia arvioimaan julkisten kuulemisten tarvetta kansalaisaloitteen käsittelyn aikana.
Valiokunta voi jatkaa asian käsittelyä mietinnön laatimiseksi. Mietintöluonnoksen pohjalta käydään keskustelu ja päätetään valiokunnan kannasta. Valiokunta voi ehdottaa kansalaisaloitteeseen sisältyvän lain säätämistä sellaisenaan tai muutettuna taikka kansalaisaloitteen hylkäämistä. Mietintöön voidaan liittää myös lausumaehdotus, jossa esimerkiksi edellytetään, että valtioneuvosto ryhtyy asiassa lainvalmisteluun. Valiokunnan mietintö tulee täysistuntokäsittelyyn, jossa keskustelu käydään mietinnön pohjalta. Täysistunto päättää mietinnön päätösehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
Selvityksen pohjalta valiokunta voi päätyä myös siihen, että kansalaisaloite ei saa valiokunnan tukea ja että sen enemmästä käsittelystä luovutaan. Tämä ei merkitse asian raukeamista tai päätöstä kansalaisaloitteen hylkäämisestä, vaan se jää odottamaan mahdollisia myöhempiä toimenpiteitä kuten hallituksen esitystä. Aloite voidaan ottaa myöhemmin uudestaan käsittelyyn valiokunnassa. Käsittelemättä jäänyt kansalaisaloite raukeaa perustuslain mukaan vaalikauden päättyessä.
Puhemies valvoo perustuslain nojalla, että asioita täysistunnossa käsiteltäessä noudatetaan perustuslakia. Hän voi ja hänen tulee kieltäytyä ottamasta asiaa käsittelyyn, jos se on selvästi perus- ja ihmisoikeuksien vastainen.
Ensimmäinen kansalaisaloite tulee eduskunnan lähetekeskusteluun torstaina 25. huhtikuuta klo 16 alkavassa täysistunnossa.
Lisätietoja: apulaispääsihteeri Timo Tuovinen, 040848 4900 tai 09432 2012