Suomalaiset kansanedustajat puolustivat maanantai-iltana Ranskan Strasbourgissa Venäjän osanotto-oikeutta Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokoukseen, kun yleiskokous keskusteli Venäjän parlamenttivaltuuskunnan paluun mahdollistavasta sääntömuutoksesta.

"Euroopan neuvosto on koko Euroopan ja ehkä koko maailman johtava ihmisoikeusjärjestö. Jos haluamme suojella ihmisoikeuksia kaikissa järjestön jäsenmaissa, mukaan lukien Venäjällä, on yksiselitteisesti parempi, että Venäjä on järjestön jäsen kuin sen ulkopuolella", valtuuskunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) totesi.

Kiista Venäjän osallistumisesta Euroopan neuvoston toimintaan juontaa juurensa Krimin liittämiseen osaksi Venäjän federaatiota vuonna 2014. Parlamentaarinen yleiskokous rajoitti tuolloin Venäjän valtuuskunnan osallistumisoikeuksia yleiskokouksen toimintaan, mistä vastalauseena valtuuskunta jäi kokonaan pois yleiskokouksesta. Myöhemmin Venäjä jäädytti jäsenmaksujensa maksamisen Euroopan neuvostolle vastalauseena yleiskokouksen päätöksille. 

Ensimmäisenä askeleena viisi vuotta kestäneen kiistan ratkaisemiseksi yleiskokouksen sääntökomitea on esittänyt yleiskokouksen sääntöjen muuttamista niin, että valtuuskuntien valtakirjat voitaisiin hyväksyä muulloinkin kuin tammikuun istunnossa. 

Suomen valtuuskunnan jäsen Petri Honkonen (kesk.) piti saavutettua kompromissia hyvänä.

"Yhteiskunnallinen edistys tapahtuu vain kompromissien kautta. Suomen huhtikuussa päättyneellä puheenjohtajakaudella Euroopan neuvostossa neuvoteltiin tämä ratkaisuehdotus, joka turvaa järjestön tulevaisuuden. Euroopan neuvosto ei ole olemassa kansallisvaltioita varten, vaan maanosan ihmisiä ja heidän oikeuksiaan varten", hän tähdensi.

Honkonen valittiin maanantaina jäseneksi yleiskokouksen monitorointikomiteaan, joka seuraa raporteillaan sitä, miten Euroopan neuvoston jäsenmaat noudattavat jäsenvelvoitteitaan. Hän ja Kiljunen muistuttivat molemmat siitä, että Venäjän täysivaltainen osallistuminen Euroopan neuvoston ja sen parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaan antaa yleiskokoukselle seurantamekanismit, joilla saadaan jatkuvasti tietoa ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta Venäjällä.

"On tärkeää, että Venäjän kansalaiset pääsevät edes teoriassa näiden Euroopan neuvoston turvaamien oikeuksien piiriin ja että niiden toteutumista valvotaan ja monitoroidaan", Honkonen perusteli.

Kiljunen puolestaan muistutti, että Venäjän kansalaisille Euroopan neuvoston jäsenyys antaa mahdollisuuden saattaa asiansa käsiteltäväksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. 

"Venäjän jättäminen tämän järjestelmän ulkopuolelle ei ainakaan paranna maan ihmisoikeustilannetta", hän sanoi. 

Sääntömuutoksesta äänestettäneen maanantain ja tiistain välisenä yönä. Jos sääntömuutos hyväksytään ja Venäjä sen jälkeen haluaa palata yleiskokoukseen, sen valtakirjojen hyväksymistä käsitellään tiistain istunnossa. Myös siitä voidaan äänestää.

Sääntömuutosta koskevan keskustelun pohjana oleva raportti: "Strengthening the decision-making process of the Parliamentary Assembly concerning credentials and voting":

Istunnon suora verkkolähetys osoitteessa: http://www.assembly.coe.int/