​Hallituksen koulutuspolitiikka ja ​osaamistuloksia mittaavan PISA-tutkimuksen tulokset puhututtivat eduskunnan suullisella kyselytunnilla täysistunnossa 7. joulukuuta. Lähes kaikki eduskuntaryhmät nostivat Suomen osalta laskeneet oppimistulokset oman kysymyksensä aiheeksi. 

PISA (Programme for International Student Assessment) on OECD-maiden joka kolmas vuosi toteuttama 15-vuotiaiden tulevaisuuden avaintaitoja mittaava tutkimus. PISA 2022 -tutkimuksen tulokset julkaistiin 5.12.2023 ja niiden mukaan suomalaisoppilaiden matematiikan osaaminen on heikentynyt. ​

​​Opposition eduskuntaryhmät kysyivät hallitukselta muun muassa,  olisiko hallitus valmis perustamaan parlamentaarisen työryhmän, jonka avulla heikentyneet tulokset saataisiin nousemaan.

Opetusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan hallitus suhtautuu tuloksiin vakavasti ja perusopetuksen rahoitusta lisätään:

"On todettava, että näissä tuloksissa nähdään myös, että samansuuntainen kehitys on ollut melkein kaikissa OECD-maissa. Suomi ei ole tässä yksin. Mutta samalla tietysti meidän on huolehdittava siitä, että meillä on hyvä koulu kaikille meidän lapsille ja nuorille. Sen takia hallitus tällä kaudella tulee panostamaan 200 miljoonaa euroa perusopetuksen vahvistamiseen, ja se on erittäin tärkeätä. Me tulemme myös perustamaan parlamentaarisen työryhmän miettimään tulevaisuuden koulua, ja tätä työtä me saamme tehdä yhdessä. "

Lukutaidon heikkeneminen ja matkapuhelinten käyttö huolenaiheina

Oppositio kysyi hallitukselta myös lukutaidon heikkenemisestä ja siitä, miten varmistetaan, ettei oppilaiden lukutaito heikkenisi entisestään. Myös oppilaiden matkapuhelinten käyttö kouluissa nostettiin esille.

Henrikssonin mukaan perusopetuksessa lisätään viikkotunteja lukemiseen ja kirjoittamiseen. Matkapuhelimen käytön osalta kouluilla on jo nyt mahdollisuuksia rajoittaa puhelin käyttöä, mutta lainsäädäntöä on tarvetta arvioida uudelleen:

"Meidän on myös nähtävä, että tulevaisuuden yhteiskunnassa emme tule pärjäämään ilman digilaitteita. Ne ovat myös tärkeä osa oppimista, mutta silloin, kun ne häiritsevät oppimista, ne pitää ottaa pois. Sen takia hallitus tekee tässä nyt sitä työtä, että arvioidaan, millä tavalla sitä lainsäädäntöä, mikä meillä on tänä päivänä, voidaan vieläkin vahvistaa – –. "

​Kuntien valtionosuuksien leikkaukset ja niiden vaikutukset koulutukseen huolestuttivat opposition edustajia. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) vakuutti hallituksen olevan sitoutunut panostamaan perusopetukseen:

"Me tulemme viimeistään kehysriihessä hakemaan ratkaisut niille tuleville vuosille niin, että hallitusohjelman tahto — vahvat kirjaukset siitä, että perusopetuksen vahvistamiseen laitetaan lisää rahaa se 200 miljoonaa — toteutuu ja että kunnat eivät joudu toisaalta leikkaamaan sieltä koulutuksesta. Me pidämme huolen siitä, että se hallitusohjelman kirjaus tulee todeksi. "

​Kaikki kyselytunnin kysymykset vastauksineen ovat luettavissa täysistunnon pöytäkirjasta​.

Tallenteen kyselytunnista voi katsoa verkkolähetyspalvelustamme​.​​