Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö kansalaisaloitteesta suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen (KAA 4/2020) on valmistunut. Valiokunta toteaa, että susi kuuluu Suomen luontoon ja on osa sen monimuotoisuutta, eikä tätä lähtökohtaa tule vaarantaa. Se pitää kuitenkin kannanhoidollista metsästystä yhtenä osana tehokasta ja kattavaa keinovalikoimaa, jota Suomessa tarvitaan suden suojelun ja toisaalta sen aiheuttamien vahinkojen torjuntaan ja rajoittamiseen. Mietintöön sisältyy vastalause.
Valiokunta ehdottaa, että valtioneuvosto ryhtyy valmistelemaan lainsäädäntöä, jolla täsmennetään metsästyslain sääntelyä, joka sallisi suden metsästyksen poikkeusluvan perusteella, jos siitä ei ole haittaa lajin suotuisan suojelutason säilymiselle tai sen saavuttamiselle. Kannanhoidollisella metsästyksellä voidaan valiokunnan mukaan hallita susikantaa siellä, missä susikannan tila sallii sen. Valiokunta pitää tärkeänä myös varmistua siitä, että kannanhoidollinen metsästys tapahtuu tarkoin valvotuissa oloissa ja viranomaisen määrittelemissä rajoissa.
Toimivan ja kestävän ratkaisumallin luominen tärkeää
Valiokunnan mielestä on tärkeää luoda kestävä toimintamalli, joka soveltuu tulevia metsästyskausia koskevaan harkintaan. Tavoitteena on luoda vuosiksi eteenpäin toimiva ratkaisumalli, joka takaa viranomaisille ja kansalaisille riittävän keinovalikoiman ehkäistä ja vähentää suden aiheuttamia vahinkoja erilaisissa olosuhteissa, eri alueilla, erilaisina vuosina sekä riistakannan ja susikannan erilaisessa tilassa.
Valiokunta ei ota kantaa siihen, tuleeko kannanhoidollinen metsästys Suomessa sallia tulevalla metsästyskaudella ja täyttyykö suden suotuisan suojelun taso silloin. Valiokunta ehdottaa kuitenkin, että suotuisan suojelutason viitearvo ei voi perustua pelkästään genetiikkaan, vaan kokonaiskestävyyden kannalta on otettava huomioon turvallisuus, sosiaaliset ja taloudelliset seikat sekä koirametsästyskulttuurin säilyminen.
Valiokunnan mietintö luettavissa eduskunnan verkkopalvelussa