Hallitus on täsmentänyt Suomen tavoitteet EU:n rahoituskehysneuvotteluissa (EU:n budjetti vuosille 2014-2020).

Suomen ensisijaisena tavoitteena on, että rahoituskehyksen määrärahojen kokonaistasoa leikataan noin 130 miljardia euroa suhteessa komission ehdotukseen. Suomen keskeisimpiä tavoitteita on turvata maan nykyinen osuus maaseudun kehittämisrahoituksesta, sekä säilyttää Itä- ja Pohjois-Suomen asema alue- ja rakennetukien kohdentamisessa. Lisäksi Suomi pitää tärkeänä kasvattaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksen budjettiosuutta nykyisestä.

Suomi katsoo, että järjestelmän, jolla varoja kerätään unionin budjettiin, tulee olla mahdollisimman yksinkertainen, läpinäkyvä ja oikeudenmukainen. Tämän vuoksi Suomi on suhtautunut torjuvasti maksukorjausten myöntämiseen joillekin jäsenmaille.

Täysistuntokeskustelussa oppositio nosti esiin erityisesti maatalous- ja aluetuet sekä Suomen jäsenmaksuosuudet unionissa. Keskustan ryhmäpuheenvuoron mukaan valtaosa Suomeen palautuvista EU-maksuosuuksista kohdistuu maatalouspolitiikkaan sekä alue- ja rakennepolitiikkaan. Siksi Keskustan mukaan hallituksen on turvattava alue- ja rakennepolitiikkaan ja sekä maatalouspolitiikkaan käytettävien varojen säilyminen nykytasolla. Jos hallitus ei tässä onnistu, Keskusta vaatii neuvottelujen lähtökohdaksi Suomen jäsenmaksuosuuden alentamista. Jäsenmaksuosuuden alentamisen on ottanut neuvottelutavoitteeksi muun muassa Tanska.

Perussuomalaiset kritisoivat muun muassa Suomen nettomaksajan roolia sekä Komission ehdotusta menojen kasvattamisesta unionissa. ”Pian alkavissa neuvotteluissa Suomen kärkilinjan tulee olla rahoituskehysten koon leikkaaminen. Tarvittaessa Suomen on käytettävä vaikka veto-oikeutta, jos tavoitteeseen ei muuten päästä”, totesi Pietari Jääskeläinen (ps.) ryhmäpuheenvuorossaan.

Alue- ja rakennepolitiikan kohdalla perussuomalaiset tukevat sitä, että harvaanasuttujen alueiden tukea ei leikata. Ryhmä myös tukee lähtökohtaa jäsenmaksuosuuden alentamisesta, mikäli Suomen saamien tukien osuutta ei kyetä säilyttämään nykytasolla.

Suomen maatalouden ja ruoantuotannon toimintaedellytysten ja huoltovarmuuden varmistamista tukivat myös hallituspuolueiden kansanedustajat. Neuvottelujen kokonaistavoitteet eivät kuitenkaan painottaneet samaa säveltä hallituksen ja opposition välillä. ”Yksisilmäinen säästölinja tai epärealistiset tavoitteet veisivät Suomen politiikan marginaaliin tai vielä pahempaa, toteutuessaan vaarantaisivat Suomen ja EU:n tärkeät päämäärät”, totesi Janne Sankelo kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa.

Perustuslain mukaan eduskunta ei tehnyt asiassa päätöstä. Suuri valiokunta käsittelee lausuntoa rahoituskehyksistä kokouksessaan perjantaina 16. marraskuuta.