Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen luovutti tiistaina 2.6.2015 toimintakertomuksensa vuodelta 2014 eduskunnan puhemies Maria Lohelalle.
Kertomuksessa näkyy aikaisempaa korostuneemmin vapautensa menettäneiden ja vammaisten henkilöiden oikeudet. Kertomusvuonna tehtiin aikaisempaa enemmän tarkastuksia. Kanteluiden määrä laski hieman, ja niiden käsittelyajat lyhenivät entisestään.
Kertomukseen sisältyy, kuten aikaisempinakin vuosina, oikeusasiamies Jääskeläisen ja apulaisoikeusasiamiesten Jussi Pajuojan ja Maija Sakslinin puheenvuorot.
Kertomusvuonna oikeusasiamiesinstituution perustamisesta tuli kuluneeksi 95 vuotta. Suomen oikeusasiamiesinstituutio on maailman toiseksi vanhin. Oikeusasiamies Jääskeläinen tarkastelee puheenvuorossaan instituution kehittymistä.
Jääskeläinen näkee oikeusasiamiesinstituution menestystekijöinä muun muassa oikeusasiamiehen laajat toimivaltuudet ja sen, että instituutiota on jatkuvasti kehitetty. Oikeusasiamies on perinteisesti ollut viranomaisten toiminnan laillisuuden valvoja. Sen lisäksi oikeusasiamiehen työssä korostuu nykyisin yksilön oikeuksien edistäminen, viranomaisten toiminnan ohjaaminen ja oikeustilan kehittäminen siten, että perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat mahdollisimman hyvin.
Uusimpia kehityspiirteitä on ollut Ihmisoikeuskeskuksen ja sen ihmisoikeusvaltuuskunnan perustaminen oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen vuonna 2012. Oikeusasiamiehestä, Ihmisoikeuskeskuksesta ja ihmisoikeusvaltuuskunnasta muodostuva Suomen kansallinen ihmisoikeusinstituutio sai vuonna 2014 korkeimman mahdollisen A-statuksen. Tämä tarkoittaa sitä, että instituutio täyttää täysin Yhdistyneiden Kansakuntien ns. Pariisin periaatteet. Vuonna 2014 oikeusasiamiehestä tuli YK:n kidutuksen vastaisen sopimuksen kansallinen valvontaelin. Oikeusasiamiehelle on tulossa myös YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen mukaisia erityistehtäviä.
Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja käsittelee puheenvuorossaan julkisen sektorin digitoimisen haasteita. Digibarometri 2015 -vertailussa Suomi jää julkisella sektorilla ja kansalaistaidoissa vertailumaiden keskitasolle.
Koulut ovat keskeisiä tietotekniikan kansalaistaitojen opettamisessa. Vuoden 2016 syksyllä käynnistyvä sähköinen ylioppilastutkinto vaatii opetuksen digitalisoitumista jo peruskouluaikana. Koulujen tietoteknisessä osaamisessa ja resursseissa on suuria eroja. Digitaalista opetusta tulisi tarjota yhdenvertaisesti, mutta myös kuntien priorisoinnit ja resurssit vaihtelevat suuresti.
Suomi jää jälkeen julkisten palveluiden tuottavuusvertailussa. Tietojärjestelmäongelmia esiintyy tällä hetkellä muun muassa työhallinnossa ja poliisin viranomaistietojärjestelmän eli VITJAn kehittämisessä.
Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin puheenvuoron aiheena on EU-tuomioistuimen lausunto Euroopan unionin liittymisestä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Tuomioistuimen mukaan sopimusluonnos ei ole sopusoinnussa unionin oikeuden kanssa.
Kanteluiden keskimääräinen käsittelyaika oli vuoden lopussa 3,4 kuukautta, kun se vuoden 2013 päättyessä oli 4,2 kuukautta. Vuoden vaihteessa ei ollut vireillä yhtään yli vuoden vanhaa kantelua.
Vuonna 2014 kanteluita saapui 4 606, mikä on noin 400 (9%) vähemmän kuin vuonna 2013 (5 043). Kertomusvuonna ratkaistiin 4 757 kantelua eli noin 150 enemmän kuin niitä saapui.
Eniten kanteluita ratkaistiin sosiaaliturvaa koskevissa asioissa. Muita suuria asiaryhmiä olivat poliisi, terveydenhuolto ja vankeinhoito.
Kaikista ratkaistuista kanteluista ja omista aloitteista 774 eli 16 % johti oikeusasiamiehen toimenpiteeseen.
Tarkastuksia tehtiin viime vuonna 111 kohteeseen, mikä on lähes 25 % enemmän kuin edellisenä vuonna (89).
Oikeusasiamiehen kertomus on julkaistu 2.6.2015 oikeusasiamiehen verkkosivuilla http://www.oikeusasiamies.fi/.