Puolustusvaliokunta on antanut lausuntonsa Ottawan sopimusta koskevasta kansalaisaloitteesta (PuVL 17/2022 vp – KAA 4/2022 vp). 

Puolustusvaliokunta toteaa lausunnossaan, että Ottawan sopimukseen kuuluvat lähes kaikki maailman maat (164 maata), mukaan lukien kaikki EU-maat. Venäjä ei ole mukana Ottawan sopimuksessa. Venäjä kehittää ja testaa jalkaväkimiinoja ilman mitään rajoitteita ja käyttää niitä laajasti Ukrainan maaperällä. Ukraina liittyi Ottawan sopimukseen vuonna 2005.

Valiokunta arvioi lausunnossaan, että ilman jalkaväkimiinojakin Suomi on edelleen suluttamisen suurvalta. Puolustusvoimissa jalkaväkimiinoja ei nähdä kriittisenä ja välttämättömänä suorituskykynä. Jalkaväkimiinoista luopumisen yhteydessä menetettyä suorituskykyä on osittain korvattu. Puolustusvoimat sai jalkaväkimiinojen korvaamiseen ylimääräistä rahaa, jolla hankittiin lennokkeja, moniherätepanssarimiinoja, raivaamisenestopanoksia, viuhkapanoksia, pimeätoimintakykyä sekä tilannekuvajärjestelmiä.

Valiokunta keskittyi lausunnossaan arvioimaan Ottawan sopimuksen merkitystä Suomen puolustuskyvylle. Valiokunta yhtyy asiantuntijoiden näkemykseen siitä, ettei mikään nykyään käytössä oleva järjestelmä voi kokonaan korvata jalkaväkimiinoilla aikaan saatavaa suorituskykyä, erityisesti miinakauhua.

”On muistettava, että mikään nykyään käytössä oleva asejärjestelmä ei voi kokonaan korvata jalkaväkimiinojen suorituskykyä ja erityisesti miinojen aiheuttamaa miinakauhua. Ottawan sopimuksesta ei myöskään voi irtautua kriisin ollessa päällä, vaan vasta aseellisen selkkauksen päätyttyä. Lisäksi sopimuksessa on kuuden kuukauden irtisanomisaika”, valiokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) toteaa.

Valiokunta korosti, että Ottawan sopimuksesta irtautuminen ja jalkaväkimiinojen käyttöönotto edellyttäisi ulko- ja turvallisuuspoliittisen uudelleenarvion tekemisen. Tämä tehtävä ei kuulu puolustusvaliokunnalle.

”Ottawan sopimuksesta irtautumisessa ei olisi kyse vain puolustuksellisen ja teknisen suorituskyvyn kehittämisestä, vaan merkittävästä puolustuspoliittisesta ratkaisusta, ja isommassa kuvassa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkästä linjasta, jossa korostetaan kansainvälistä oikeutta ja sopimusjärjestelmän merkitystä”, valiokunta päättää lausuntonsa.

Lausunto lähetetään ulkoasiainvaliokunnalle.

Puolustusvaliokunnan lausunto PuVL 17/2022 vp – KAA 4/2022 vp