Eduskunnan puolustusvaliokunta on antanut lausuntonsa Suomen Nato-jäsenyyttä koskevasta hallituksen esityksestä (PuVL 15/2022 pv – HE 315/2022 vp). Valiokunta otti kantaa Nato-jäsenyyden puolesta jo keväällä ajankohtaisselonteon yhteydessä, ja keskittyy tuoreessa lausunnossaan käytännön kysymyksiin.
Valiokunta korostaa eduskunnan tiedonsaanti- ja osallistumisoikeutta Nato-päätöksentekoon.
”Nato-päätöksenteossa korostuu eduskunnan, hallituksen ja presidentin yhteistyö. Ylimpänä valtioelimenä eduskunnan osallistuminen Nato-asioihin tulee varmistaa. Erityisen tärkeää eduskunnan vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen on Nato-jäsenyyden alkutaipaleella, sillä nyt omaksuttava toimintalinja tulee pitkälti määrittämään sitä, miten eri Nato-asioista eduskuntaa käytännössä informoidaan”, valiokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) toteaa.
Valiokunta pitää luontevana, että Suomen tarkempaa Nato-roolia linjataan ulko- ja turvallisuuspoliittisten selontekojen sekä puolustusselonteon kautta.
Kansainvälinen yhteistyö välttämätöntä
Valiokunta toteaa, että kansainvälisen puolustusyhteistyön rooli Suomen puolustuspolitiikassa muuttuu merkittävästi liittymisen myötä. Suomen Nato-jäsenyyden toteuduttua liittokunnan rakenteiden ulkopuolisella sotilaallisella yhteistyöllä tavoitellaan ennen kaikkea yhteisen puolustuksen tehokkaampaa toimeenpanoa.
Valiokunta huomauttaa, että yhteistyön avulla luodaan myös vaihtoehtoja sen varalle, että Naton konfliktiajan toiminta jostain syystä hidastuisi. Puolustusyhteistyöllä on mahdollista hakea tiettyjen valtioiden ja maaryhmien tarpeisiin räätälöityjä ratkaisuja ilman koko liittokunnan toimintaan väistämättä liittyvää kankeutta.
”Suomen näkökulmasta puolustusyhteistyön edelleen kehittäminen erityisesti Pohjoismaiden, Yhdysvaltojen, Ison-Britannian, Ranskan ja Saksan kanssa on välttämätöntä”, Häkkänen sanoo.
Ei ennakkoehtoja
Valiokunta totesi keväällä, että Nato-jäsenyys olisi Suomen turvallisuuden kannalta paras ratkaisu.
”Nato-jäsenyys nostaisi merkittävästi pidäkettä joutua Venäjän aggression kohteeksi ja takaisi kriisitilanteessa Suomen oman kansallisen puolustuskyvyn vahvistamisen liittokunnan merkittävillä sotilaallisilla voimavaroilla”, valiokunta kirjoitti tuolloin (PuVL 3/2022 vp).
Keväällä ja kesällä käydyissä liittymiskeskusteluissa Suomi vahvisti sitoutumisensa Pohjois-Atlantin sopimukseen täysimääräisesti ja ilman ennakkoehtoja, eikä puolustusvaliokunta näe niille edelleenkään tarvetta.
Puolustusvaliokunnan lausunto hallituksen esityksestä Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi menee seuraavaksi ulkoasiainvaliokuntaan, joka laatii asiasta mietinnön.
Vasemmistoliiton edustaja valiokunnassa jätti lausuntoon eriävän mielipiteensä.
Lue puolustusvaliokunnan lausunto eduskunnan verkkopalvelussa.
Lue lisää Natoon liittymistä koskevan hallituksen esityksen eduskuntakäsittelystä.
Lue lisää kevään selontekokäsittelyistä.