​Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessit sekä energiaturvallisuus hallitsivat keskusteluja, kun Saksan parlamentin puhemies Bärbel Bas perjantaina tapasi eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen.

Vanhanen kiitti Basia Saksan tuesta Suomen Nato-jäsenyydelle sekä Saksan parlamenttia Bundestagia jäsenyyden nopeasta ratifioinnista jo viime vuoden heinäkuussa.

"Suomelle on tärkeää, että jäsenyysprosessimme etenisi samaan tahtiin Ruotsin kanssa. Se helpottaisi Naton puolustussuunnittelua sekä vahvistaisi Naton toimintakykyä ja Itämeren alueen sekä koko Naton turvallisuutta", Vanhanen totesi.

Puhemiesten tapaamisessa korostui myös halu jatkaa vankkumatonta tukea Ukrainalle niin kauan kuin tarvitaan. Puhemiehet keskustelivat ukrainalaisten pakolaisten tukemisesta Suomessa ja Saksassa, sekä Ukrainan valtion avustamisesta eri tavoin.

"On tärkeää turvata puolustusmateriaalin jatkuva tuotanto Euroopassa, jotta Ukrainaa voidaan tukea. Myös Ukrainan jälleenrakennus sodan jälkeen vaatii tiivistä yhteistyötä EU-maiden kesken", Vanhanen sanoi.

Uusiutuva energia korvaa fossiiliset

Basia kiinnosti, miten Suomessa on ratkaistu energiaturvallisuuteen liittyvät kysymykset sen jälkeen, kun Venäjä runsas vuosi sitten aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa. Suomihan joutui nopeasti korvaamaan yli kolmekymmentä prosenttia maassa käytetystä energiasta, kun sähkö-, öljy-, hiili-, kaasu- ja puutoimitukset Venäjältä katkesivat.

Vanhanen korosti jatkossakin tarvetta investoida puhtaan energian teknologioihin ja innovaatioihin, koska fossiilisista polttoaineista irtautuminen parantaa myös energiaturvallisuutta.

"Tuulivoiman tuotanto on lisääntynyt Suomessa voimakkaasti. Myös aurinkopaneelit ovat lyömässä itsensä läpi. Edullisen energian myöstä Suomessa kasvaa varmasti myös kiinnostus vedyn tuottamista kohtaan", Vanhanen sanoi.

Puhemies Vanhanen totesi myös, että polttomoottoreita ei kannattaisi kieltää, koska ne voivat käyttää myös täysin uusiutuvia biopolttoaineita ja synteettisiä polttoaineita.  

Suomen ja Saksan suhteet tiivistyneet
​

Tapaamisessa keskusteltiin myös Suomen ja Saksan sekä maiden parlamenttien välisistä suhteista, jotka todettiin erinomaisiksi. Koronakriisin sekä Venäjän hyökkäyssodan ja Suomen Nato-jäsenyysprosessin myötä yhteydenpito Saksan ja Suomen päättäjien välillä on tiivistynyt. Saksa on Suomen tärkein kauppakumppani, jonka merkitys todennäköisesti vain kasvaa Venäjän hyökkäyssodan seurausten myötä.

Tapaamiseen osallistui myös eduskunnan Saksa-ystävyysryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Elina Valtonen (kok.).

Bas tapasi Helsingissä lisäksi tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) sekä vieraili hybridiosaamiskeskuksessa, keskuskirjasto Oodissa ja Merihaan väestönsuojassa.​