​Eduskuntaryhmien puheenjohtajat sopivat tiistaina 28. huhtikuuta, että Suomen Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä ryhtyy hallitusneuvotteluiden tunnusteluvaiheen vetäjäksi. Sipilä jakoi ryhmien edustajille kysymyslistan, jolla hän selvittää puolueiden suhtautumista tulevan hallituskauden keskeisiin kysymyksiin.

Sipilä on pyytänyt puolueiden vastaukset kysymyksiin torstaihin 30.4. klo 14 mennessä. 
 

HALLITUSNEUVOTTELUJEN TUNNUSTELUVAIHEEN VETÄJÄN JUHA SIPILÄN KYSYMYKSET EDUSKUNTARYHMILLE
 
1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5 - 7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?

2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne katkaista?

3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti?

4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi?

5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa?

6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset linjaukset?

7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa?

8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja?

9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen syntymistä?

10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?

11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa?

12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan?

13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?

14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn uudistamiseen?

15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?
 

LIITTEET
 
Liite 1: Ehdotus eurokriisin hoitoa koskevaksi kirjaukseksi hallitusohjelmaan

Hallitus suhtautuu kielteisesti Suomen vastuiden kasvattamiseen eurokriisin hoidossa. Ensisijainen keino euromaan rahoitusongelmien hoitoon ovat maan kansalliset toimet talouden tervehdyttämiseksi ja julkistalouden vakauttamiseksi. Jos nämä keinot eivät riitä, toissijaisena keinona on sijoittajanvastuun toteuttaminen. Kahdenväliset luotot eivät kuulu hallituksen keinovalikoimaan eurokriisin hoidossa. Mikäli Euroopan vakausmekanismia joudutaan vielä käyttämään, sen tulee tapahtua vain mekanismin nykyisen kapasiteetin ja pääomarakenteen puitteissa. Euroalueen vakauttamistoimia koskevat päätökset hallitus tekee Suomen kansallisen edun näkökulmasta.

EMU:n kehittämisessä edetään valtiovarainministeriön Vakaampi talous- ja rahaliitto -raportin päälinjojen mukaan. Hallitus pyrkii toimillaan palauttamaan no bail-out -säännön ja talouspolitiikan kehikon uskottavuuden. Hallitus tukee vahvaa sijoittajanvastuuseen perustuvaa pankkiunionia ja sen kehittämistä. Pyrkimyksestä talouspolitiikan koordinaation edelleen syventämiseen tulee luopua. Tavoitteena tulee olla talouspolitiikan koordinaatiokehikon yksinkertaistaminen ja sen myötä talouspolitiikan omistajuuden palauttaminen jäsenvaltioille. Pitkän tähtäimen tavoite on velkojen yhteisvastuuta synnyttävien rakenteiden purkaminen.

Liite 2: Ehdotus kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevaksi kirjaukseksi hallitusohjelmaan

Hallitus toimii kattavan ja kunnianhimoisen kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua kahteen asteeseen. Sopimuksen on vähennettävä energiavaltaisen teollisuuden hiilivuotoriskiä ja luotava uusia markkinoita puhtaille teknologioille.

Suomi saavuttaa vuoden 2020 ilmastotavoitteet uusiutuvan energian osuudesta ja päästöjen vähentämisestä vaalikauden loppuun mennessä. EU:n 2030 ilmasto- ja energiapaketin jatkovalmistelussa varmistetaan päästökauppajärjestelmän toimivuus sekä riittävä kustannustehokkuus ja joustavuus päästökaupan ulkopuolisen sektorin taakanjaossa. Korkean teknologian uusiutuvien liikennepolttonesteiden asemaa vahvistetaan.