​Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä terveydenhuoltolain muuttamisesta (HE 74/2022) valmistui 27. lokakuuta. Mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää esitystä ja sen tavoitteita kannatettavina. Valiokunnan näkemyksen mukaan esitys vahvistaa peruspalveluja sekä parantaa yhdenvertaisuutta palvelujen saatavuudessa. Nykyiset kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisajat ovat valiokunnan mukaan liian pitkiä oikea-aikaisen tutkimuksen, ennaltaehkäisevän ja varhaisen hoidon sekä kuntoutuksen toteutumisen kannalta. Hoitoon pääsyn viivästyminen voi heikentää potilaan terveydentilaa sekä johtaa oikea-aikaista hoitoa ja kuntoutusta laajempaan palvelutarpeeseen. Samalla se voi lisätä hoidosta potilaalle sekä yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia.​

Henkilöstön riittävyys ja kustannukset

Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon hoitoon pääsyn enimmäisaikojen tiukentamisen onnistunut toimeenpano edellyttää kiistatta lisää pysyvää lääkärityövoimaa ja hoitohenkilöstöä. Henkilöstön rekrytoinnin lisäksi lisähenkilöstötarpeeseen on valiokunnan näkemyksen mukaan vastattava muuttamalla pysyvästi perusterveydenhuollon toimintatapoja, sillä perusterveydenhuollon henkilöstön saatavuuden parantamiseksi ei ole yksinkertaisia, nopeita ratkaisuja. Henkilöstön lisäämiseksi tarvitaan sekä valtion että hyvinvointialueiden toimesta useita määrätietoisia toimenpiteitä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että esityksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä hoitojonojen purkamisessa hyödynnetään sekä julkista että yksityistä palvelutuotantoa. Lisäksi palvelusetelien käytöllä tulisi edistää edistetään palvelujen saatavuutta ja hoidon jatkuvuutta. Valiokunta korostaa myös järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä hoitoon pääsyn parantamisessa sekä hoitokokonaisuuksien kehittämisessä.

Valiokunta pitää tärkeänä toimenpiteitä, joilla vahvistetaan perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa hoitosuhteen jatkuvuutta ottamalla käyttöön omalääkäri- ja omahoitajamalli tai perhelääkärimalli taikka laajentamalla niiden käyttöä. ​

Valiokunta pitää välttämättömänä, että hyvinvointialueiden rahoitusta on vuoden 2023 talousarvioesityksessä (HE 154/2022 vp​) päätetty lisätä hoitoon pääsyn enimmäisaikoja koskevan esityksen vuoksi. Valiokunta toteaa, että vuosikymmeniä kestäneen perusterveydenhuollon resursointivajeen korjaaminen lisää kustannuksia lyhyellä aikavälillä, mutta sen kautta voidaan vaikuttaa palvelujen saatavuuden lisäksi hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että hyvinvointialueilla kohdennetaan talousarvion mukainen lisäresursointi perusterveydenhuoltoon vaikuttavalla, hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta parantavalla tavalla. ​

Mielenterveyspalvelut ja terapiatakuualoitteet​

Mielenterveyspalveluissa nopea hoitoon pääsy on valiokunnan näkemyksen mukaan tärkeää, koska hoidon viivästyminen aiheuttaa oireiston vaikeutumista ja toimintakyvyn heikkenemistä. Hoitoon pääsyä nopeuttamalla voidaan valiokunnan näkemyksen mukaan merkittävästi ehkäistä sairauksien kroonistumista ja pitkäaikaishaittoja, kuten työkyvyttömyyden kehittymistä.

Valiokunta pitää perusteltuna hallituksen esityksessä ehdotettua mallia, jossa hoitoon pääsyn enimmäisajat koskevat yhtäläisesti kaikkien sairauksien hoitoa. Valiokunta korostaa, että hallituksen esityksessä ehdotettuja hoitoon pääsyä koskevia enimmäisaikoja on noudatettava myös silloin kun hoitoon hakeutuminen koskee mielenterveyden ongelmaa. Siten esitys tiukentaa hoitoon pääsyn enimmäisaikaa mielenterveyden hoidossa vastaavasti kuin muissa sairauksissa kolmesta kuukaudesta seitsemään vuorokauteen.

Tarpeen mukaisten mielenterveyspalvelujen toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön riittävyys tulee turvata monipuolisella keinovalikoimalla, valiokunta toteaa.

Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että selvitetään erilaisten psykososiaalisten menetelmien ja lyhytpsykoterapian määritelmien täsmentämistarpeet, arvioidaan näiden hoitomuotojen käyttöä ja toteutusta sekä tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin näiden hoitomuotojen saatavuuden turvaamiseksi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on päättänyt yhdistää hallituksen esityksen käsittelyyn niin sanottua terapiatakuuta koskevan kansalaisaloitteen KAA 10/2019 vp sekä samaan asiaan liittyvät lakialoitteet LA 75/2020 vp ja LA 45/2021 vp sekä toimenpidealoitteet TPA 106/2020 vp ja TPA 142/2020 vp. Valiokunta ehdottaa niiden hylkäämistä, koska pitää hallituksen esityksessä esitettyä mallia tarkoituksenmukaisena.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 21/2022 

Lakihankkeen tietopaketti: Kiireettömän hoidon hoitotakuu​​