​Sosiaali- ja terveysvaliokunta on julkaissut mietinnön hallituksen esityksestä 54/2003. Esityksessä on kyse ikäihmisten ympärivuorokautisessa palveluasumisessa noudatettavasta hoitajamitoituksesta, jonka oli tarkoitus nousta 0,65 työntekijästä 0,7 työntekijään 1.12.2023. Hallitus esittää, että mitoituksen muutoksen siirtymäaikaa jatkettaisiin 1.1.2028 asti. Valiokunta pitää mietinnössään voimaantulon lykkäämistä tarpeellisena. Mietintöön sisältyy kolme vastalausetta (1. kesk., 2. vihr. sekä 3. sd. ja vas.).

Hoitajamitoitus eli hoitajien minimimäärä asiakasta kohti lisättiin vuonna 2020 vanhuspalvelulakiin. 0,7 hoitajan mitoituksen piti alun perin tulla voimaan 1.4.2023, mutta keväällä 2023 eduskunta päätti lykätä sen voimaantuloa 1.12.2023 saakka. Huhtikuun alussa minimimitoitus nostettiin kuitenkin 0,6:sta 0,65:een.​

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää mietinnössään tarpeellisena sitä, että mitoituksen nostamiselle annettua siirtymäaikaa pidennetään vielä noin neljällä vuodella. Pidempi siirtymäaika auttaa henkilöstön riittävyyden varmistamisessa. Jos mitoituksen muutos tulisi voimaan joulukuun alussa, edellyttäisi se lähes 1 800 lisätyöntekijää. Henkilöstön saatavuudessa ​on ollut vaikeuksia, eivätkä kaikki yksiköt pystyisi saavuttamaan uutta mitoitusta alkuperäiseen määräaikaan mennessä. 

Hallitusohjelmassa on esitetty toimenpiteitä, jotka edesauttavat mitoituksen saavuttamista vuoteen 2028 mennessä. Näitä ovat mm. hallituskauden mittainen Hyvän työn ohjelma, järjestöjen ja kuntien työn tukeminen, tukipalvelujen ja päivätoiminnan lisääminen, alan koulutuspaikkojen määrän kasvattaminen sekä muutokset palvelurakenteeseen.

Valiokunta: mitoituksen lisäksi seurattava palvelujen saatavuutta

Valiokunta korostaa, että kyseessä on vähimmäismitoitus, ja sen on oltava korkeampi, jos asiakkaan tarve niin vaatii. Valiokunta pitää välttämättömänä, että valtioneuvosto seuraa huolellisesti henkilöstömitoituksen toteutumista siirtymäaikana. 

Valiokunta pitää tärkeänä myös sitä, ettei palveluasumiseen panostaminen vähennä mahdollisuuksia kotihoitopalvelujen kehittämiseen. Henkilöstömitoitus on noussut sen jälkeen, kun se on tullut lakisääteiseksi. Samaan aikaan ikääntyneiden hoivapalvelujen saatavuus on kuitenkin heikentynyt, eikä kotihoidon kattavuus ei ole noussut kompensoimaan tilannetta. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että valtioneuvosto seuraa mitoituksen toteutumisen lisäksi vanhuspalvelujen saatavuuden kehitystä.

Valiokunta hyväksyi mietintöön yhden lausuman.