Suomalaiset kansaedustajat muistuttivat, että Venäjä ei ole uhka vain Ukrainalle vaan laajemminkin Euroopalle, kun Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous keskiviikkona keskusteli Venäjän hyökkäyssodasta ja Ukrainan tilanteesta.
Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) tähdensi, että Ukraina ei taistele vain omasta olemassaolostaan vaan demokratian puolesta.
”Venäläiset sanovat, että eurooppalaistuminen tai demokratisoituminen, jotka ovat seurausta Ukrainan eurooppalaistumisesta, on uhka Venäjälle. Se ei kuitenkaan ole uhka Venäjän kansalle, vaan eliitille, Putinin hallinnon oligarkkisille ja autoritaarisille rakenteille. Valko-Venäjän ja Ukrainan jälkeen seuraava maa, joka muuttuu, on Venäjä itse. Ukraina taistelee pitkällä tähtäimellä myös Venäjän demokratian puolesta. Tämä on Neuvostoliiton romahduksen viimeisiä taisteluja”, Kiljunen totesi.
Yleiskokouksen käsittelyssä oli useita Venäjän hyökkäyssotaa koskevia raportteja, joissa käsiteltiin muun muassa pakotteiden toimivuutta ja Ukrainalta miehitettyjen alueiden venäläistämistä. Pakotteista Kiljunen totesi, että niissä on ongelmansa, mutta että ne ovat kuitenkin tehokkain rauhanomainen tapa saada Venäjä vastuuseen.
Hybridihyökkäyksillä yritetään horjuttaa demokraattisia yhteiskuntia
Kansanedustajat Mira Nieminen (ps.) ja Anna-Kristiina Mikkonen (sd.) Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta muistuttivat eurooppalaisia kansanedustajakollegoitaan Suomen pitkästä 1300 kilometrin itärajasta Venäjän kanssa.
Nieminen kertoi Venäjän hybridioperaatioista kuten välineellistetystä maahanmuutosta, lentoliikenteen häirinnästä ja ilmatilan loukkauksista sekä eduskunnan käsittelyssä parhaillaan olevasta rajamenettelylaista.
”Venäjän tavoitteena on horjuttaa yhteiskuntiamme ja kääntää meidät toisiamme vastaan, mikä voisi vetää myös huomiomme pois Ukrainasta. Jotta välttäisimme tämän, meidän on löydettävä keinoja hybridioperaatioiden, kuten välineellistetyn maahanmuuton, torjumiseen eurooppalaisella yhteistyöllä”, Nieminen vaati.
Myös Anna-Kristiina Mikkonen huomautti, ettei EU:n oikeusjärjestelmä kykene käsittelemään toisen valtion järjestämää välineellistettyä maahanmuuttoa.
”Meidän on tarkasteltava lainsäädäntöä ja ihmisoikeussopimusten toimivuutta tilanteessa, jossa valtio käyttää haavoittuvassa asemassa olevia maahanmuuttajia välineenä kansainvälisten sopimusten vastaisesti. Sota, joka kyseenalaistaa kansainvälisen oikeuden periaatteet, haastaa myös Euroopan neuvoston toimimaan”, hän päätti.
Euroopan vanhin ja laajin poliittinen- ja ihmisoikeusjärjestö
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa 24.–28. kesäkuuta.
Raportti ”Legal and human rights aspects of the Russian Federation’s aggression against Ukraine”
Raportti ”The role of sanctions in countering the Russian Federation’s war of aggression against Ukraine”
Raportti ”Countering the erasure of cultural identity in war and peace”