​​​​​Suomen liittymisestä Parlamenttienväliseen liittoon IPUun tulee kuluneeksi tänään sata vuotta. IPUn (Inter-Parliamentary Unionin verkkosivut) Suomen-ryhmä perustettiin 7.5.1920. Ryhmän ensimmäinen puheenjohtaja oli kansanedustaja Osmo Mantere (Kansallinen edistyspuolue). Suomen IPU-taipaleen alkuvaiheen aktivisteja olivat myös Santeri Alkio (Maalaisliitto), Paavo Virkkunen (kok.) ja Hjalmar Procopé (r.), joka kävi aiheesta vilkasta kirjeenvaihtoa IPUn norjalaisen pääsihteerin kanssa.

Eduskunnan pöytäkirjojen mukaan Suomen IPU-ryhmän perustaminen ja sen toimintaan varattu 25 000 markan määräraha hyväksyttiin keskusteluitta. Jäsenyyden puuhamiehet perustelivat hanketta muille kansanedustajille osoittamassaan kirjeessä muun muassa sillä, että ”useimpien sivistysmaiden” parlamentteihin perustettiin IPU-ryhmät ennen sotaa sekä kertomalla, että liiton tarkoituksena on ”toimia kansainvälisen sovinto-oikeusperiaatteen hyväksi sekä edistää rauhallisia suhteita valtioitten välillä ja kansojen lähenemistä toisiinsa.”

Suomen IPU-ryhmän​ nykyisen puheenjohtajan, kansanedustaja Heli Järvisen (vihr.) mukaan kansainvälisen yhteistyön tärkeys korostuu myös nyt poikkeuksellisen koronapandemian aikana.

”Vain laajalla ja tiiviillä yhteistyöllä voimme selvitä tämänkaltaisista globaaleista kriiseistä”, hän toteaa.

Korkeimpaan tehtävään IPUssa kohonnut suomalainen oli Johannes Virolainen (kesk.), joka valittiin järjestön puheenjohtajaksi vuonna 1982. Suomi järjesti IPUn yleiskokouksen vuonna 1955 ja kevätkokouksen 1983.

Vuonna 1889 perustetussa IPUssa on nykyisin 179 jäsenmaata. Suomessa sen näkyvintä toimintaa ovat järjestön yleiskokoukset, puhemieskonferenssit ja YK:n kanssa järjestettävät yhteiskuulemiset, joihin eduskunnasta osallistuu valtuuskuntia. Kehittyvissä maissa IPU tukee demokratian kehitystä ja parlamentteja hyvin käytännönläheisellä neuvonnalla, minkä lisäksi järjestö muun muassa seuraa ja toimii mielipiteidensä vuoksi vangittujen kansanedustajien puolesta.

Koronakriisin takia IPUn tämän kevään yleiskokous on peruttu, mutta parlamentaarikkojen vuoropuhelua pidetään yllä eri teemoihin keskittyvien videokonferenssien ja etäkokousten avulla. Suomen IPU-ryhmän on tarkoitus juhlistaa merkkivuotta syyskuussa kansainvälisen demokratiapäivän yhteydessä, jos koronatilanne sen sallii.

Kuva Iltalehden 6.5.1920 etusivusta, jolla kerrotaan neuvotteluista IPU-ryhmän perustamiseksi​ ​
Kuva sähkösanomasta, jolla Hjalmar Procopé 22.5.1920 ilmoitti IPUn pääsihteerille Suomen IPU-ryhmän perustamisesta​​​