Eduskunnan suuri valiokunta katsoo, että juomavesidirektiivin toimeenpanoa koskevat ehdotukset EU:ssa sallittujen lähtöaineiden, koostumusten ja ainesosien luetteloiden laatimisesta ja juomaveden kanssa kosketuksiin joutuvien tuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelystä eivät ole Suomen hyväksyttävissä esitetyssä muodossaan.
Suuri valiokunta nostaa yksimielisessä lausunnossaan esille mm. sen, että komissio ei ole sisällyttänyt Suomessa ja Ruotsissa käytettäviä sinkinkadon kestäviä messinkiseoksia sallittujen materiaalien luetteloihin (nk. positiivilista), eikä se ole esittänyt ratkaisulleen kestäviä oikeudellisia ja tieteellisiä perusteita.
Suuri valiokunta korostaa Suomen ja Ruotsin osalta ehdotuksen suhteettomuutta tavoiteltaviin terveyshyötyihin nähden ja katsoo, ettei siinä oteta asianmukaisella tavalla huomioon eroja jäsenvaltioiden veden laadussa, eikä vedenlaadun asettamia vaatimuksia vesilaitteistojen teknisen kestävyydelle.
Suomessa ja Ruotsissa vesi on pehmeää ja heikosti hapanta, mikä aiheuttaa nopeaa sinkinkatoa (korroosiota). Veden laatu edellyttää pieniä määriä lyijyä sisältävien messinkiseoksien käyttämistä vesilaitteistojen liitososissa. Suomessa ja Ruotsissa lyijyn määrä ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä on silti vain noin 5—10 % talousvedelle säädetystä lyijyn uudesta raja-arvosta. Laatutiedot osoittavat, että käytetyistä materiaaleista lyijyä ei liukene veteen terveydelle haitallisissa määrin. Hanavesi on Suomessa maailman puhtainta sinkin ja muiden terveydelle haitallisten epäpuhtauksien osalta.
Suuren valiokunnan saaman selvityksen mukaan tieteelliseen tutkimukseen perustuvat tiedot ja kattava aineisto on toimitettu komissiolle. Valiokunta pitää välttämättömänä, että aineisto otetaan huomioon ehdotuksien valmistelussa ja EU-tason päätöksenteossa.
Suuri valiokunta pitää perusteltuna valtioneuvoston neuvottelutavoitetta siitä, että kaikki tällä hetkellä kansallisesti hyväksytyt ja komissiolle notifioidut materiaalit tulee sisällyttää positiivilistoihin. Suuri valiokunta tukee myös valtioneuvoston toissijaista neuvottelutavoitetta siirtymäajan pidentämisestä.
Tällä hetkellä hyväksyttyjä messinkiseoksia tulisi voida käyttää, kunnes korvaavia materiaaleja on riittävästi saatavilla. Suuri valiokunta katsoo, ettei komission ehdottama siirtymäaika vuoteen 2030 ole riittävä, vaan se vaarantaa pohjoismaisen alan teollisuuden toimintaedellytykset ja johtaa epäreiluun kilpailuasetelmaan suhteessa isojen jäsenvaltioiden suuriin tuottajiin vaikuttaen kielteisesti sisämarkkinoihin. Suuri valiokunta pitää perusteltuna valtioneuvoston näkemystä, että kansallisesti tällä hetkellä hyväksyttyjen materiaalien käytön siirtymäaika tulee asettaa ensisijaisesti vuoteen 2036.
Suuri valiokunta pitää tavoitteita talousveden terveydellisen laadun takaamisesta yleisesti kannatettavina ja katsoo, että säädösehdotukset ovat pääsääntöisesti hyväksyttävissä. Se pitää tärkeänä siirtymistä kohti vähälyijyistä tai lyijytöntä messinkiä tai muita korvaavia materiaaleja. Alan suomalainen teollisuus on myös sitoutunut vahvasti vihreään siirtymään, ilmastonmuutoksen torjuntaan, kierrätetyn materiaalin käyttämiseen sekä vähälyijyisten ja lyijyttömien tuotteiden kehittämistyöhön.
Mikäli ehdotukset tulevat voimaan nyt esitetyssä muodossaan, on niillä merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, joista on toimitettu tieto myös komissiolle. Kustannuksiksi on arvioitu noin 3,2—3,5 miljardia vuodessa pelkästään rakennetun asuntokannan osalta. Tuotantomenetelmien muutoksista aiheutuu teollisuusyrityksille erittäin korkeat kustannukset. Vesivuotovahinkojen ja niistä aiheutuvien kosteusvaurioiden ja terveyshaittojen estäminen edellyttäisi, että syöpyvät materiaalit vaihdettaisiin 3—5 vuoden välein.
Suuri valiokunta huomauttaa lausunnossaan, että alemmanasteisella sääntelyllä ei tulisi tosiasiallisesti muuttaa voimassa olevan lainsäädännön keskeistä sisältöä ja aiheuttaa perusteettomia, ennakoimattomia, laajakantoisia ja pitkäkestoisia kielteisiä taloudellisia ja muita vaikutuksia kansalaisille ja yrityksille.
Kaikessa EU-sääntelyssä on varmistettava selkeys, oikeasuhtaisuus ja johdonmukaisuus. Sääntelyn on aina perustuttava luotettavaan tieteelliseen tietoon sekä perusteellisiin vaikutusarviointeihin, joissa on otettu huomioon myös jäsenvaltiokohtaiset vaikutukset. Suuri valiokunta pitää välttämättömänä, että periaatteita noudatetaan myös komission valmistellessa täytäntöönpanosäännöksiä ja delegoituja asetuksia.
Suuri valiokunta sai päätöksentekoa varten lausunnot ympäristövaliokunnalta (YmVL 19/2023) ja sosiaali- ja terveysvaliokunnalta (StVL 4/2023).
Suuri valiokunta päätti lähettää lausunnon tiedoksi Euroopan komissiolle poliittisen dialogin prosessissa.
Suuren valiokunnan lausunto ja muut asiakirjat julkaistaan asian E 47/2023 käsittelytietosivulla